Kestovaippaviikon kunniaksi viimeinkin tämä vaippapostaus valmiiksi! Murunen on käyttänyt kaksiviikkoisesta asti kestovaippoja. Ensin ajatuksella ”yksi kesto päivässä on yksi kertsi vähemmän kaatopaikalla”, aika pian jo siirtyen useampaan per päivä. Parin kuukauden ikäisenä oltiin jo päiväkestoilussa, eli vain öisin ja reissuilla oli kertsi. Silloin aloiteltiin myös pissattaminen ja kakattaminen pytyllä. Sitten vähitellen siirryttiin reissuillakin käyttämään pääasiassa kestoja. Nyt ollaan jo uskallettu* kokeilla yökestoiluakin!
Kestojen käyttö päätettiin jo raskausaikana. Molemmista ajatus tuntui hyvältä ja oikealta, koska taloudesta löytyy myös kesto-phs:iä ja kuukuppi. Lähdimme kuitenkin rennosti liikkeelle, eli onnistuu, jos on onnistuakseen. Meistä minä olen se shoppailuhirmu, joten hankintavastuu lankesi allekirjoittaneelle. Alkuun vaippojen kuosilla ei ollut mitään väliä, mutta sitten tajusin taskuvaippojen kuosit ja niiden kauneuden. Ah, ihanuutta.
Kestoihin ja kestoileviin lapsiin/perheisiin liittyy mitä mielenkiintoisimpia uskomuksia:
- Kestot falskaavat aina –> eivät falskaa. Tietenkin lapselle on löydettävä sopivat vaipat, mutta sama pätee ihan yhtä lailla kertseihin.
- Niitä on niiiiin rasittava pestä –> kone ne meillä pesee – toki kakkavaipat huuhdellaan ennen koneeseen laittoa.
- Lapsi ei opi kääntymään/konttaamaan/kävelemään/ties mitä –> hyvin on oppinut, eikä todellakaan menoa haittaa!
- Kestoilevan perheen on pakko olla ekohörhöjen perikuvia ja/tai sitten tosi köyhiä –> no ei olla, kumpaakaan. Ekologisuus on yksi kriteeri meilläkin kestojen käyttöön ja kyllä noihin vaippoihin halutessaan saisi rahaa palamaan vaikka kuinka. En halua ostaa kuin kotimaisten yrittäjien vaippoja ja se näkyy kyllä heti hinnassa, myös käytettyjen.
Siinä se Murunen kävelee, vaikka on kestokin päällä…
Meillä kaikki vaipat ovat kotimaisten yrittäjien vaippoja, eikä ulkomaisia merkkejä meille tule. Parhaita merkkejä Murusen pyllylle ovat Hahtuvahullu, Neppula, Omama ja Mannamaa. Kotimaisuus pätee myös kertseihin, eli käytössä on Muumit, jotka onneksi myös sopivat Muruselle.
Ennen Murusen syntymää osa kavereista oli ihan varmoja, ettemme jaksa kestoja, koska ”kyllä sitä pyykkiä tulee muutenkin ja on se vauva-aika niin rankkaa”. Lisäksi joidenkin mielestä homma on pelleilyä (jokainen saa kai pelleillä ihan miten lystää). Tosi paljon kuulee ”kyllä meidänkin piti, mutta…”. Jos oikeasti kiinnostusta on, niin olen lainannut kestoja, kertonut niiden käytöstä ja tsempannut. Kun se yksikin kesto päivässä on ihan jees. Lisäksi kestoilun voi aloittaa sen vauvavuoden jälkeen, jos vain haluaa.
Tunnustan, että inhoan viedä roskia ja tykkään pestä pyykkiä. Kertsit haisevat mielestäni aivan hirveälle. Ei se paska missään vaipassa ruusuille tuoksu, mutta kestossa paljon paremmalta. Kesto on helpompi pukea (tästä kyllä useat ovat eri mieltä, mutta mä en tule toimeen kertsien kanssa). Tarralliset vaipat toimivat tosi hyvin siihen asti, kunnes Murunen tajusi avaamisen ihanuuden (ihan sama teippikertseillä). Sivunepilliset taskuvaipat** ovat aivan parhautta.
Taskuvaipat ja imut odottamassa kasaamista.
Siihen pyykinpesuun vielä. Meillä on taskuvaippoja 21 kpl + 1 sisävaippa/villahousu-yhdistelmä + 2 harkkahousut. Suurin osa ostettu käytettynä, alle kolmasosa uutena. Pesen vaipat pari kertaa viikossa (7 kg:n kone) ja ne kuivataan meillä narulla. Kerran kuussa teen imuille ja vaipoille keittopesun (koneessa!! olen kuullut, että joku ihan oikeasti luulee, että vaipat pestään kattilassa välillä). Villikset ovat vasta nyt tulleet aktiivikäyttöön yökestoilukokeilujen myötä, mutta niiden ensisijainen hoitomuoto onkin tuuletus. Pesu+lanoliinitus vain tarvittaessa. Voin sanoa, että vaippojen pesu ei ole paha rasti. Ei ollenkaan.
Vaippojen täyttö hoituu helposti telkkaria katsellessa iltaisin tai sitten päivällä pikkuapurin ollessa hereillä. Välillä niitä taskuja ja imuja katoilee sohvalta leikkeihin, mutta sitten etsitään :) Useimmiten koneessa ei pyöri kaikki vaipat kerralla, joten ei ole niin kiire täytönkään kanssa.
Valmis! Pikkuapuri antoi kerrankin vaippojen olla suht nätisti sohvalta heittämässäni kasassa.
Suoraan sanottuna kestovaippailu on minulle tällä hetkellä harrastus. Kotiäitinä on aikaa ihan eri tavalla kuin töissä ollessa ja tämä on juuri sopiva juttu. Lisäksi tässä saa kivasti toteuttaa vähän jopa aivojaan, shoppailuhimojaan, estetiikan nälkäänsä ja ekohörhöyttään. Se sopii meidän perheelle, mutta se ei tarkoita, etteikö muitakin valintoja olisi voinut tehdä. Meillä käytetään myös kertsejä, erityisesti öisin ja pidemmillä reissuilla sekä mummulassa ja näin tulee jatkumaan luultavasti vaipattamisen loppuun saakka.
* Murunen alkoi nukkua täysiä öitä 7 viikon ikäisenä (toisin sanoen aika tarkalleen tasan vuosi sitten!). Siitä syystä uskalsimme vasta Murusen ollessa reilun 13 kuukauden ikäinen kokeilla yökestoilua. Sulounia ei olla haluttu riskeerata millään :D
** Taskuvaipassa on kosteutta pitävä pinta (PUL) ja tasku, johon imut sujautetaan. Imuja on kaikenlaisia erilaisia, mutta helpoimmalla pääsee joko jonkun muun (=vaippayrittäjän) valmiiksi mietityillä imuilla (esim. Mannamaa, Helli) tai sitten taittoimuilla (esim. Myllymuksujen taittoimuja saa ihan Prismasta). Imuina voi oikeastaan käyttää ihan mitä vaan ja kokemus opettaa, jos haluaa testailla. Tietty aina voi kysyä kaverilta, googlelta tai OMV:ltä (maailman mahtavin kestovaippa- ja kantovälineryhmä FB:ssä). Taittoimun voi taittaa ihan vaikka kolmeen osaan ja se on siinä. Aina voi alkaa hifistellä, ja kun kerran törmäsin kravattitaittoon imuissa, niin en ole muuta enää käyttänytkään.
Pistetään vielä linkki Miuskin kestoiluoppaaseen: http://omvkestoiluopas.suntuubi.com/
