Postaus sai inspiraationsa Vuoden mutsin postauksesta Tutista luopumisen dilemma.
Sanotaan, että mitä nuorempana tutista luovutaan, sitä helpompaa se on. Päätimme siis viimein Murusen ollessa kypsässä 1 vuoden 2 kuukauden 3 viikon iässä jättää tutin pois kuvioista. Tutti oli jo pitkään ollut vain nukahtamiseen ja automatkoilla. Useimmiten se lensi ainakin reissussa pois, koska Murusta ei vain kiinnostanut enää. Mutta siihen pieneen hetkeen unen ja valveen rajamailla se oli kriittinen.
Murunen puhuu jo yksittäisiä sanoja, joten tässä alkoi olla kriittiset hetket käsillä ennen kuin Murunen osaisi tosissaan vaatia vieroituksenkin aikana tuttia. Vaikka ei siihen sanoja tarvitakaan, onhan muitakin keinoja saada äänensä kuuluville. Nytkin kuului kyllä ”tutti”, ”nukkuu” ja miljoona kertaa ”äiti”.
Päätimme ottaa tutin vain kylmästi pois. Tai siis unitutit sattuivat olemaan ”häviksissä”, kun päiväunien aika koitti. Ensimmäisen päivän päiväunille nukahtamiseen meni 2 tuntia 15 minuuttia… Monta kertaa uni oli jo tulossa, mutta sitten olisi pitänyt saada se imurauhoittuminen ja sitähän ei ollut. Lopulta kuitenkin uni voitti poikkeuksellisesti äitin sylissä. Yöunille nukahtaminen olikin taas jo helpompaa, tuttia kyllä etsittiin tyynyn alta (unitutin paikka äitien sängyssä), mutta jo reilussa 10 minuutissa Murunen oli unessa.
Seuraavan päivän päiväunille nukahtaminen oli taas vaikeampaa, 30 minuutin jälkeen tuli uni. Samalla saatiin Murusen ensimmäiset kahden sanan lauseet.
Ä: Murunen nukkuu.
M: Ei nuku. Äiti nukkuu.
Lopulta Murunen nukkui, ja äiti myös.
Toisen päivän yöunilla ei kaivattu enää tuttia, eikä sen jälkeen päiväunillakaan. Ensimmäisten päivien aikana unet lyhentyivät aamusta, joka aamu puoli tuntia aiemmin oli herätys (7.15 -> 6.45 -> 6.15). Yhtenä yönä oli todella rikkonaista, kun Murunen ei saanut yöllä unta ilman tuttia.
Viikossa kuitenkin kaikki tasoittui, ja nyt tuntuu, että Murunen nukkuu entistä paremmin ja sikeämmin yöt, vaikka en uskonut sen olevan mahdollista (meillä on hyvä nukkuja). Yöunien kestokin on taas palautunut normaaliksi ja herätys on yleensä 7.45-8.45 välillä. Lisäksi on ihanaa, ettei tarvitse miettiä, onko tutti mukana reissussa tai missä unitutit taas seikkailevat. Heitin tutit roskiin Murusen ollessa paikalla pari viikkoa sen jälkeen, kun tutit olivat hävinneet, eikä Murusta voinut vähempää kiinnostaa.
Avain meillä tähän hommaan oli, että tutit vain otettiin pois sen kummempia selittämättä. Murunen on sen verran pieni vielä, ettei tarvinnut antaa oravavauvoille tms. Oleellista oli myös, että tahtojen taiston ensimmäisten tutittomien päikkäreiden yhteydessä voitti äidit. Siihen taas auttoi se, että äidit olivat etukäteen jo sopineet, miten homma tehdään, eikä luovuteta, vaikka menisi kuinka pitkään.