Nainen, joka elää vapaaherran elämää

Otsikosta inspiroituneena katsoin youtubesta tuon Ultra Bran biisin. Voi hellanlettas, miten nuoria ja pieniä ja viattomia tyypit olivat silloin 1996!! Samaa voisi sanoa allekirjoittaneesta, mutta ei mennä siihen :D

Maaliskuun alusta olen ollut vapaaherratar ja kolmantena päivänä siitä voisi kirjoittaakin jotain. Perjantaina oli viimeinen työpäivä, koska kuun viimeinen päivä oli lauantai. Ihana vapauden tunne valtasi mut, kun palautin läppärin oheiskrääsineen, kulkuläpyskän ja badgen. Ah. Edelleen velvollisuudentunto urputtaa ja olenkin hakenut muutamaa työpaikkaa. Niistä ei ole kyllä kuulunut mitään, joten ehkä tässä kohta osaisi jo olla tekemättä a) yhtään b) mitään. Kevät tulee ja kätköilykin on taas superkiinnostavaa, kotona tekemistä riittää ja onhan se nyt vaan mahtavaa voida tehdä ihan mitä haluaa.

Mutta en minä ole ainoa, jolle on tapahtunut isoja asioita. Murunen aloitti virallisesti eilen leikkikoulun kolmesti viikossa. Viime viikolla Miira ja Murunen kävivät jo tutustumassa ja kuulemma poikanen oli heti kuin vanha tekijä. Leikkikoulun virallinen alaikäraja on 3 vuotta, mutta jotkut harvat superlahjakkaat ja -älykkäät (tekstissä voi olla havaittavissa pientä ”ylpeä äiti” -lisää…) voivat aloittaa jo 2,5-vuotiaina, kuten meidän Murusemme. Murunen tykkää, kun saa oman ikäistä seuraa ilman äitejä ja äidit tykkää, kun saa omaa aikaa ilman jatkuvaa viihdyttämisen tarvetta.

Yritin saada puoli tuntia sitten Murusta ja Miiraa ylös päikkäreiltä. Kumpikin katsoivat pahasti ja käänsivät kylkeä. No, tein taikinan ja alan paistaa plätyi, kunhan postaan tämän. Jos eivät nouse, syön kaiken itse. Uhkaus on sen verran vakava, että veikkaan saavani kaksikon ylös todella nopeasti.

Erilainen joulu

Vietimme tänä vuonna erilaisen joulun risteillen Tukholmaan ja takaisin, astumatta kertaakaan laivan ulkopuolelle. Laiva lähti aattona klo 14 satamasta ja paluu oli joulupäivänä klo 20. Koko perhe lähti mukaan, toisin sanoen myös auto (=Viikuna) oli laivassa mukana. Viikunalle tämä oli ensimmäinen risteily ja mulle ensimmäinen risteily koskaan autolla. Vähän jänskätti auton check-in ja laivaan ajo, mutta ihan helppojahan ne.

Aattona katsottiin joulurauhan julistus ensin kotona ja sitten alettiin valmistautua lähtöön. Lähtöhärdelli oli tavallista lapsiperhekaaoslähtöä ja matkaan lähtiessä se vielä korostuu, kun kaikkia jännittää. Autoon päästiin kuitenkin aikataulussa klo 12.30. Koska meiltä ajaa satamaan sen vartin, niin olimme jonottamassa satamassa jo 12.45 ja check-in oli tehty klo 13.00. Sitten vain suoraan laivaan. Saimme auton hissien oven viereen ja siitä suoraan ylös ja vähän kävelyä hyttiin.

Käymme yleensä risteilemässä Amorellalla. Aamulähdöt sopivat paremmin meidän vuorokausirytmiimme (tai siis Murusen vuorokausirytmiin, aikuisten rytmi olisi kyllä iltapainotteisempi (kävimme kyllä ennen Murusen syntymääkin aina Amorellalla…)). Lisäksi Amorellalla saa ison hytin pilkkahintaan verrattuna Graceen. Tämä oli toinen kerta Gracella, ensimmäinen oli Murusen ollessa 10 kk vanha. Silloinkin meillä oli sama hytti eli Premium. Premium on Gracella vain 2,2 m² pienempi kuin Amorellan LXA Premium (normaali hyttimme Amolla), mutta tuntuu reilusti pienemmältä. Samat ominaisuudet kuitenkin molemmissa, parisänky + vuodesohva.

Laivalla oli todella paljon ohjelmaa lapsille, jopa niin paljon, että sitä pystyi surutta skippaamaan. Osan skippasimme Murusen iän vuoksi, osan päällekkäisyyksien vuoksi, osan siksi, ettei Miira halunnut bingoon (!! en ole katkera, mutta… :D). Gracella leikkihuoneet on jaoteltu iän mukaan, me vietimme aikaa 0-6-vuotiaiden leikkihuoneessa ja toisessa kerroksessa olevassa peuhuhuoneessa. Tonttupajassa Murunen pääsi koristelemaan piparin ja tekemään rintamerkin. Joulupäivän tonttupaja osui ruokailun kanssa päällekkäin, joten silloin Murunen ehti saada vain piparin. Tatuoinninkin olisi ehtinyt tehdä, mutta viime hetkellä ujous iski.

Ikkunalla

Aattoiltana Murunen pääsi myös näkemään joulupukin ja saamaan pienen paketin joulupukilta. Joulupukki oli aika jännä ja yhdessä haimme paketin. Osaksi myös käytännön syistä, koska Murunen olisi jäänyt jalkoihin isompien rynniessä hakemaan pakettia. Paketissa oli karkkiaski ja purkkaa. Ei siis mitään isoa lahjaa, mutta voitte arvata, että lapsi, joka sai nyt ensimmäisen karkkiaskinsa ikinä, oli ihan täpinöissään. Varsinkin kun äidit vielä antoivat syödäkin sen…

Olimme avanneet kotona olevat paketit jo aattoaamuna, mutta yksi oli jätetty tarkoituksella laivalle. Se avattiin sitten joulupukin tapaamisen jälkeen hytissä. Puuha-Pete -dvd oli odotetusti hitti, jonka Murunen katsoi heti seuraavana aamuna.

Risteilylle oli pakko ottaa ateriapaketti, joka sisälsi joulubuffetin aattona sekä brunssin ja juhlabuffetin joulupäivänä. Laivan kaikki kolme ravintolaa oli valjastettu näille buffeteille. Ainoastaan brunssille mennessä sai vapaasti valita minne ja milloin, muiden ruokien ajat oli päätetty jo varatessa ja paikat saatiin tietää check-inissä.

Ruoat olivat todella hyviä! Keskityin molempina päivinä vain kylmiin alkupaloihin ja jälkkäriin. Kuumat ruoat skippasin kumpanakin päivänä. Miira söi kuumia yhden lautasellisen joulupäivänä, kun ensin oli herkutellut muun muassa ravunpyrstöillä ja simpukoilla. Muruselle löytyi myös sopivaa syötävää, sekä lasten pöydästä, että ”aikuisten” ruoista.

Aaton joulubuffetissa tapahtui jotain, mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut – Murunen sammui pöytään. Ensin Murunen nuokkui käsivarttani vasten ja lopulta hän otti puolen tunnin power napit pää pöytään nojaten. Takana oli kuitenkin jännä päivä, eikä päiväunia oltu maltettu nukkua autossa tai hytissä. Nukkuva 2-vuotias on aika suloinen ja sen kyllä huomasi ruokaseuramme ja tarjoilijoiden ilmeistä.

Ruokaseuramme molempina päivinä oli pariskunta Ruokolahdelta. Murunen hurmasi erityisesti pariskunnan naisen joulupäivänä (jouluaattona papupatamme oli väsymyksestä johtuen todella hiljainen, joulupäivänä päiväunet oli nukuttu ennen ruokailua). Kun tarjoilija haki Muruselta tyhjän lautasen, Murunen sanoi ”oli tosi hyvää ruokaa” ja tarjoilija oli myyty. Murunen kävi Miiran kanssa sanomassa sitten ruokailun lopuksi saman myös kokeille, ja kokitkin olivat aika myytyjä. Muutenkin Murunen sai kehuja hyvistä tavoistaan… onneksi tahtoikäinen osaa myös halutessaan käyttäytyä sillä tavalla, että tietää joidenkin oppien menneen perillekin asti. Me olimme tietysti älyttömän ylpeitä kohteliaasta ja hurmaavasta pojastamme.

Murunen sai joululahjarahaa ja pääsi sitten heti laivalla tuhlaamaan. Minä valkkasin Muruselle pari vaatetta ja Murunen itse valitsi Ferrareita ja pehmolampaan. Miira valkkasi muutaman pullon viinejä omilla joululahjarahoillaan ja minä päätin tuhlata omani maissa.

Kaiken kaikkiaan risteily oli onnistunut, eikä aika tullut pitkäksi. Voisimme hyvin viettää jatkossakin joulun laivalla. Ihanaa, kun sai kävellä valmiiseen pöytään, eikä tarvinnut syödä jouluruokia vain siksi, että on joulu ja se kuuluu asiaan.

Loppukuun kuvia

Taas olen napsinut kuvia sieltä täältä, valinnut päivän kuviksi jos aihe sopii. Aika vähän niitä on asianomaisena päivänä ehtinyt miettiä (saati kuvata!). Taidan pitää taas tauon, kun päivän kuvia on niin hankala hankkia.

kuva auton sisältä moottoritielle

August photo a day 18, Arrow: Nuolimerkintä moottoritien liittymässä

lastenrattaat parvekkeella

August photo a day 19, To do: Pitäisi huoltaa (pestä ja öljytä) rattaat, jotka tässä kuvassa on tuotu parvekkeelle tuulettumaan. Taisin tehdä homman muutaman seuraavan päivän aikana.

ilmapalloja puussa

August photo a day 21, Decorate: Synttärijuhlien ilmapallokoristelut puussa. Oli kivat kutsut!

puuhella ja potkuauto

August photo a day 23, Style: Samassa talossa, samoilla kutsuilla kuvattu keittiön nurkka. Tyylikästä!

tummanpunainen ruusu vaaleampien keskellä

August photo a day 24, Fragrant: Minnan isovenhempien mökillä kukki vielä muutama tuoksuva ruusu.

aamiaispöydästä

August photo a day 26, Breakfast: Laivan kuohuviiniaamiaisen loput – vielä yksi croissant ja kupillinen teetä.

harmaa meri ja taivas

August photo a day 27, Dull: Tylsän harmaa kesäpäivä ennen helleaaltoa.

jälkiruokaa shotteina

August photo a day 29, Dessert: Samalta reissulta kuin aamiaiskuvakin, mutta illan aterian jälkiruokia. Etualalla panna cotta, joka taisi olla noista kolmesta pikkuherkusta paras.

Turun linna

August photo a day 30, Nearby: Paikallinen turistirysä (eli Turun linna), jota käytiin Murusen kanssa katsomassa ulkopuolelta.

Noin puolen kuun kuvat

Taas läjä kuvahaasteen kuvia ja osa päivistä (tai siis kuvista) puuttuu, kun ei vaan ehdi. Joskus päivän kuva tulee helposti, kun on sopiva tilanne, kuten tänään, joskus ei edes viikon kuluttua ole löytänyt sopivaa. Ei mahda mitään. Tässä kuitenkin ne, jotka olen saanut kuvatuksi ja keräillyksi.

läjä vaatteita ja kamaa

August photo a day 5, pile: pehmoleluja ja puhdasta pyykkiä nojatuolilla, jolla minun pitäisi istua. Istun melkein aina sohvalla jostain kumman syystä…

ihmisiä ikkunan takana

August photo a day 6, grateful for…: Olen kiitollinen mm. siitä, että appivanhempani hoitavat Murusta noin kerran viikossa, että meille jää muutakin omaa aikaa kuin myöhäiset illat. Kuvassa näkyy anoppi, hädin tuskin ja epäselvästi (niin kuin on tarkoituskin).

kissa tähystää

August photo a day 7, spot: Kissan lempipaikka, josta voi tähystellä vaikka Pathfinderia pelaavia tyyppejä olohuoneessa.

pizzaviipaleita

August photo a day 9, mix: Kaksi herkullista pizzaviipaletta, jotka söin peräkkäin. Näistä tuli juuri sopiva sekoitus kalaa ja lihaa (ja tietty kasviksia). Kuvasta puuttuu suurin osa pizzoista, koska ne syötiin kolmeen pekkaan aika vauhdilla.

lapsi piirtää asfalttiliidulla

August photo a day 10, art: Murunen tekee katutaidetta liidulla. Pitäisi varmaan hankkia omia.

nutellapizzaa

August photo a day 14, give: Muruselle annettiin jälkiruoka, kun oltiin lounaalla: nutellapizzaa. Kuulostaa kummalliselta, maistuu herkulliselta.

pilviä ja puutaloja

August photo a day 15, clouds: Dramaattisen näköisiä pilviä kuvattuna Portsassa.

hampurilaisannos

August photo a day 17, dinner: Tämänpäiväinen päivälliseni (ja Minnan myös). Chiliburgeri ja ranskanperunat Sloppy Joessa.

Lounas

Hääpäivä. 12 vuotta rekkarissa. Lounas syötiin Sloppy Joe -ravintolassa, jossa Minna oli juuri eilen ollut illalla. Vegeburrito oli tosi hyvä, ja niin täyttävä, että lisäksi tilattu (sentään puoliksi Minnan kanssa) Chili cheese fries oli vähän liikaa. Hyvää sekin oli, mutta piti vähän ahtaa…

burritolautanen

August photo a day 2, Lunch: Vegeburrito tykötarpeineen. Kaikki vaikutti olevan itse tehtyä.

Iltapäiväkaffet ja muut herkut nautittiin Gaggui-kaffelassa. Niin hyvää jääteetä, että kieli oli mennä (tarjolla oli kolmea lajia, valitsin Oolongin). Kakkuna ”Vähä liia tuhti”, joka olisi isona palana ollut nimensä mukainen. Nyt juuri sopiva.

Juhlia kerrakseen

 

possukakku

Possukakku vol. 2

Murusen (ent. Sintin) 1-vuotispäivää on juhlittu neljään otteeseen. Ensin viime keskiviikkona, kun Piski ja Pentu kävivät kylässä. Murunen sai lahjaksi traktorin ja sille kuljetusauton; serkkupoika olisi avannut paketin paljon mieluummin kuin hiukan ujosteleva päivänsankari. Tarjolla ruokaa ja kakku numero 1.

Lauantaina oli synttärikutsut kavereille. Possumaiset koristelut, tarjoilut mukaanlukien kakku numero 2, lahjoja myös toiselle äidille, kuuma päivä. Pikku sankari sai päivän normaalien ruokien lisäksi kakkua, mutta lahjapakettien repiminen keskeytyi vähän väliä kun piti leikkiä.

 

possukakku

Possukakku vol. 3

Sunnuntaina toiset kutsut sukulaisille. Kakku numero 3 ja muut tarjoomukset maistuivat kaikille, Murunen sai paitsi leluja, myös lapsenmielistä aikuista leikkiseuraa. Kaiken muun lisäksi se jaksoi olla sosiaalinen ja iloinen koko päivän!

Maanantaina, varsinaisena syntymäpäivänä, palautuminen: ei tavattu ketään ja nukuttiin kahdet pitkät päiväunet, yhteensä viisi tuntia (kumpikin äiti nukkui yhdet). Leikkejä uusilla leluilla, lahjavaatteiden kokeilua ja leppoisaa oleilua vain.

Rö(y)h, sanoi tyytyväinen possu

Käytiin Miran luona Yo-kylässä grillaamassa, hengailemassa ja leikkimässä kissojen kanssa. Sää oli upea, makkarat, maissi ja grillijuusto hyvää, ja kissat ihania (kuten tavallista). Grillailun ja syömisen jälkeen Minnaa ja Miraa lapsetti: tekivät pienen hiekkalinnan ja Mira vielä keinuikin. Minä lepäilin ja nappasin kuvan leikkimökistä.

leikkimökki talon pihalla

Photo a day 14: Building. Jostain syystä leikkimökin ovi oli irti ja kumollaan kattoa vasten…

Herkkuviikonloppu

Eilen oli jo kauan sitten sovittu ”saunailta” Saaran ja Anun kanssa. Sauna jätettiin väliin (kas kummaa, kun sää oli hullun kuuma ja hiostava!). Keskityttiin sitten herkkuruokiin: lampaan ulkofileetä, täytettyjä herkkusieniä ja salaattia. Jälkiruoaksi mustikkapannukakkuja (siis amerikkalaistyylisiä, paksuhkoja lettuja) ja vaniljajäätelöä. Juomaksi punaviiniä ja siideriä, ja tietysti kahvia ja teetä jälkiruoan kanssa. Viihdyttiin jutellen fanituksesta, subtext-jutuista, yhdestä jos toisestakin aiheesta… ja jopa Minna jaksoi pysytellä hereillä pitkään. Tosi kiva ilta.

Tänään syötiin eiliseltä jäänyt salaatti ja pari possupihviä lounaaksi. Minna keksi vielä laittaa muutaman toissapäivänä keitetyn perunan palasiksi ja lämmittää ne uunissa, foliokääreessä sipulinvarsien ja voin kanssa.

lautasellinen ruokaa ja viinilasillinen

Photo a day 8: Lunch. Kuva piti ottaa aika hemmetin nopeasti, koska piti päästä syömään.

Laiskat tarhurit parvekkeella

Tänä keväänä oli suuret suunnitelmat: piti taas laittaa Mini-garden pystyyn ja siihen jos jonkinmoista yrttiä, lisäksi vähän erivärisiä orvokkeja.

Lopulta tärkeimmät yrtit hupenivat kahteen ja kolme pientä ruukullista orvokkeja kuoli kuumuuteen, veden puutteeseen ja kirvatuhoihin. Meillä siis kasvaa tänä kesänä kaksi hyötykasvia, basilika (jota tarvitaan erityisesti salaatteihin) ja sitruunamelissa (josta tulee jälkiruokien koriste ja teen maustaja kerran kuussa).

kaksi yrttiruukkua parvekkeella

Photo a day 7: Garden. Kaksi yrttiruukkua parvekkeella. Näitä rehuja emme ole vielä tappaneet.

Joulua…

Hiukan poikkeuksellinen joulukuu, pitkästä aikaa. Ensinnäkin se, että minulla alkoi oikea joululoma, joka kestää loppiaisenkin yli. Toiseksi se, että yleensä en kyllästy jouluruokiin niin nopeasti kuin nyt. Kolme päivää oli enemmän kuin tarpeeksi, mutta neljäskin tuli, kaikesta huolimatta. Tänä vuonna ei ollut yksiäkään järjestettyjä pikkujouluja, joihin mennä, mutta kouluporukan kanssa käytiin glögeillä, siidereillä yms. heti koulun loputtua perjantaina 16.12. Se oli huippukivaa, eikä vähiten sen takia, että melkein kaikki lähtivät mukaan.

Sunnuntaina 18.12. mentiin pitkästä aikaa Suxesiin: ohjelmassa Teatteri Kantanäyn uusin kabaree, Ei Turus mittä homoi oo. Sitä ennen glögiä ja iltapalaa ja vähän joulumusiikkiakin Anun luona Xeniittikamujen kanssa. Anulta saatiin idea hankkia tekokuusi jouluksi: kun sitä kerran joka tapauksessa pidetään parvekkeella, ei ole väliä, onko kuusi aito vai ei. Tekokuusi tulee myös halvemmaksi (hinta oli sama kuin pikkukuusella, pari kymppiä) ja sottaa vähemmän. Eikä tarvitse miettiä, vuotaako valurautajalasta vettä parvekkeelle tai jäätyykö se.. Vain tuoksu puuttuu.

Itse joulusta selvittiin melko vähällä stressillä, mikä oli oikein mukavaa. Itse paistettu kinkku, kaupan laatikot, itse tehdyt silli ja graavilohi.. sekä hyvissä ajoin hankitut lahjat. Pakollisia kuvioita ei kuitenkaan (tänäkään vuonna) päästy pakoon, mutta ainakin olimme enemmän kotona kuin viime jouluna. Aattona Minnan ja Miran vanhemmat, Mira ja Timo olivat meillä syömässä ja lahjoja aukomassa, joulupäivänä oli yksi pakollinen sukulaisvisiitti (joka sujui yllättävän kivuttomasti) ja Tapanina röhnötettiin kotona käymättä kertaakaan ulkona; kukapa siihen myrskyyn olisi halunnutkaan.

Kävimme yhden yön reissulla Helsingissä 27. päivänä lahjoja vaihtamassa ja oikeaa kuusta haistelemassa, ja syömässä jouluruokia vielä viimeisen kerran.

Uutta vuotta aiomme juhlia kahden: ensin tosin muiden kanssa homokabareen merkeissä ja loppuillasta kotona. Hyvää ruokaa (kuten aina), samppanjaa, pari ilotulituspataa — muuta ei ole suunniteltu.