Provo täytti pyöreitä tammikuussa ja me unohdimme koko jutun. Hyvää syntymäpäivää Provo 10 vuotta 1 kuukausi!
Ei mulla muuta.
Moi vaan.
Provo täytti pyöreitä tammikuussa ja me unohdimme koko jutun. Hyvää syntymäpäivää Provo 10 vuotta 1 kuukausi!
Ei mulla muuta.
Moi vaan.
Meidän Sinttimme saapui viimeinkin kaksi viikkoa sitten. Raskausviikolla 41+1 tarkemmin sanottuna. Synnyin itsekin 8 päivää lasketun ajan jälkeen, joten täsmällinen kaveri. Synnytys meni juuri niin kuin en olisi halunnut. Ensin 12 tuntia synnytyskipuja ja sen jälkeen päätös kiireellisestä sektiosta, koska homma ei vaan edennyt ja lapsivesien menosta oli jo 2,5 vuorokautta. Mutta kivut unohtuvat ja sektiohaava paranee, kun palkintona on maailman kaunein lapsi.
Sintti hurmasi jo sairaalassa kaikki hoitsut ja on jatkanut naisten (ja miesten) ihastuttamista myös sairaalan ulkopuolella. Mites muuten, kun on perinyt äitinsä ”maailman söpöin vauva” -tittelin? Me äidit emme kyllä taida olla kovinkaan puolueettomia arvioitsijoita ;-)
Arki alkaa vähitellen hahmottua, vaikka tuntuu, että joka päivä se on erilaista. Joku juttu helpompaa ja toinen taas vaikeampaa. Ihan helppoa ei aina ole tulkita, mitä toinen haluaa, mutta ihmekös tuo, kun apuna on vain erilaiset äännähdykset, kitinä ja ”maailmanloppu tulee just” -itku.
Nyt täytyy taas mennä, vaippa on vaihdettava ja jätkällä on sen jälkeen mitä todennäköisimmin nälkä. Rankkaa puuhaa olla vauva :-)
Eilen vietimme viimeistä vappuaattoa kaksistaan. Kuudeksi menimme Taidemuseonmäelle laittamaan lakit päähän tuhansien muiden turkulaisten tavoin. Se nyt on vain se ainoa, oikea tapa lakittaa itsensä – sitä tunnelmaa ei voi ylittää. Korkkasimme myös samppiksen perinteiseen tapaan. Tunsin itseni paheelliseksi juodessani omaa lasillistani, mutta oli se vaan hyvää!
Kumman vähän näimme tuttuja, mutta pallomahoja sitäkin enemmän. On se jännä, kun ennen homotutka piippasi sopivasti ihmisjoukoissa, mutta nyt homotutkan lisäksi on pallomahatutka. Pallomahatutka on kyllä huomattavasti helpompi kuin homotutka ja harvemmin pallomahojen kanssa on väärässä. Lisäksi koskaan ennen emme ole tarkkailleet rattaita ja vaunuja näin paljon. Kas ihmettä.
Torilta oli pakko saada metrilakua, mulle enimmäkseen kaikkia ihania hedelmähöttöjä ja Miiralle 4 metriä Porvoon lakritsia. Lisäksi korkkasimme virallisen pehmiskauden. ”Virallinen pehmis” on nimittäin tarkkaan määriteltyä puuhaa (Miiran toimesta): pehmis ei saa olla purkissa, se on ostettava jäätelökioskista ja syötävä liikkeellä (olettaisin kuitenkin, että saa istua välillä, jos vaikka menee nauttimaan jäätelöstä johonkin aurinkoiseen kohtaan). Saimme samalla sitten kaksi virallista pehmistä, koska olihan meidän testattava (kuten joka vuosi jossain kohtaa), kumpi on parempaa, Valio vai Ingman. Ingman voitti jälleen kerran. Koostumus on kiinteämpi ja maku suklaisempi (eilen siis testattiin suklaapehmiksillä).
Aikamme torilla palloiltuamme lähdimme kotiin tekemään ruokaa ja katsomaan snookeria ja mun hytkyvää mahaani (Sintillä oli metrilakubileet). Miira nautti täysin rinnoin omasta Asti-pullostaan ja mä jaksoin vaivoin yhden lasin alkoholitonta Ebony Valea. Vesi maistuu tällä hetkellä parhaalta ja sitä lipitänkin antaumuksella paljon. No okei, aamukahvia ei voita mikään.
Miira on vannonut, ettei tule puhumaan mahalle. Ei ikinä, koskaan, milloinkaan. Mä sen sijaan olen vain odottanut, koska se tapahtuu…
Tänään oli se päivä. Miira istui koneellaan, tulin viereen seisomaan, Miira kääntyi, halasi ja pussasi mun mahaa ja sanoi ”Huomenta, Sintti.”
<3<3
Tein taas pitkästä aikaa tämän Transtukipisteen testin sukupuolesta: http://www.transtukipiste.fi/pelit/ttp0902.php
Tulos ei kyllä yllättänyt yhtään :)
Vaihtoehdoista nainen, mies, androgyyni ja sukupuolineutraali,
SINÄ OLET ANDROGYYNI
Kuvauksesi
Sinussa on melko paljon sekä feminiinistä naista että maskuliinista miestä. Olet sukupuolisesti hyvin harmoninen. Mieheytesi ja naiseutesi ovat tasapainossa keskenään, eikä kumpikaan puolesi hallitse persoonaasi toisen kustannuksella.
Olet sukupuolishoppailija! Tiedostat sukupuolijärjestelmän olemassaolon, sukupuoliroolit ja odotukset kriittisestikin. Et juurikaan välitä näihin odotuksiin vastaamisesta, vaan käyttäydyt melko sukupuolivapaasti. Olet sukupuolen suhteen melko itsevarma. Sinusta on luontevaa toteuttaa itseäsi sekä miehisten että naisellisten puoliesi kautta.
Tulet hyvin toimeen miesten, naisten ja sukupuolineutraalienkin kanssa, koska et itsekään ole niin kaukana näistä muista sukupuoliryhmistä.
Naisellisuuspisteesi: 10
Miehekkyyspisteesi: 6
Mistä on Minnan railakas lauantai tehty? Tänään siihen kuului tietokoneella istumista, exceleiden väkertelyä, 1,5 tunnin päikkärit*, 17 kilometrin pyörälenkki, koneellinen pyykkiä ja kohta siirryn illan kohokohtaan: sohvalle kutiloimaan sukkia ja nauttimaan aloitetusta kynttiläkaudesta.
Siideriä harkitsin, mutta haen Miiran pysäkiltä tunnin päästä, joten ei ainakaan vielä. Alkoholiongelmani on nykyisin sitä luokkaa, että tuskin juon sitten senkään jälkeen. Kun ei maistu, niin ei maistu ja silloin ei kannata juoda.
* Päikkäreitä nukun korkeintaan viisi kertaa vuodessa, mutta tänään heräsin seiskalta, enkä saanut enää unta. Pakko kompensoida nukkumalla päivällä, että jaksaa illalla.
Jos saisin juuri nyt tehdä ihan mitä vain, tekisin nämä:
Herään yleensä syksyisin eloon ja näköjään se alkaa tapahtua nyt. Koulut alkavat ja sisäinen kelloni kyllä tietää sen.
Arkihuttu, sosiaaliporno, haircut. Harmistuin tänään, kun emme enää dokumentoi elämäämme tänne tuolla tasolla. Itsesensuuri on iskenyt.
Tämä kaikki lähti siitä, että käly, jota natoksikin välillä kutsun, mainitsi jonkun kostean illan, jonka aikana olin mesettänyt myös hänen kanssaan. Minulla on noita kosteita iltoja harvakseltaan nykyisin, joten luulisi olevan helppo muistaa, mistä illasta on kyse. Mutta en saa millään päähäni kyseistä iltaa.
Spekseiksi annettiin tämä kevät, joku vanha tuttu kylässä ja baariin illalla. Tämän vuoden kevään kosteat illat on laskettavissa yhden käden sormilla, eikä yksikään niistä ole ollut vanhan tutun kanssa, eikä ainakaan baariin olla menty (paitsi ainakin kerran, mutta silloin kylässä olivat vain Mira ja Timo). Jos blogaisimme edelleen aktiivisesti, tämä ongelma olisi jo ratkaistu, koska arkistoistahan se löytyisi!
Lupaan parantaa tapani. Ainakin tämän postauksen verran.
Tänään tein töitä kotitoimistolla ja istuin palaverissa pari tuntia. (Hitto kun elämäni on superjännittävää.) Revin hiuksiani muutaman kerran ja raivosin sähköposteille verbaalisesti, mutta kirjoitin nätisti takaisin. Palaverin aikana viikkasin pari(kymmentä) pyyhettä ja tyynyliinaa kaappiin samalla kun osallistuin. Multitasking on päivän sana. Ja se, että työhuoneessa on myös liinavaatekaappi.
Työpäivän jälkeen Suski tuli käymään meillä kylässä. Emme ole nähneet vuosiin, mitä nyt Facebookissa on samoja pelejä pelattu. Näytimme Suskille asunnon ja Suski varasi pari huonekalua, kun aika meistä jättää. Sitten istuimmekin lähemmäs kolme tuntia keittiössä kahvin ja tarjottavien parissa ja juttelimme. Aika meni siivillä ja oli tosi mukavaa.
Kun Suski lähti kahdeksan kieppeillä, Miira pisti työkamppeet kasaan ja lähdimme kauppaan. Kaupasta ostimme Miiralle eväitä (pari banaania ja lihapiirakan) ja minulle täydennystä jääkaappiin (partista, punaista maitoa, fetaa ja tomaatteja). Niin ja Piskille ja Stuballe kertakäyttöhaarukoita, kun menemme viikonloppuna Lohjalle.
Miira jäi kauppareissulta suoraan pysäkille ja lähti töihin. Minä tulin kotiin. Tein ruokaa (pannuun öljyä, kesäkurpitsaa paloina ja yksi makkara pilkottuna perään, lisäksi tomaattia maustettuna balsamicolla). Katsoin digiboksilta sisustushömppäohjelmia, olin koneella ja kirjoitin tätä. Tai no edelleen kirjoitan.
Tarkoitukseni oli vaihtaa lakanat, mutta en jaksa tehdä sitä yksin, joten odotan vaikka huomiseen, niin teemme sen yhdessä Miiran kanssa. Otin uuden palasaippuan vessaan. Sunlightin vihreä saunasaippua on ihanaa, sen tuoksu tuo mieleen lapsuuden ja saunomisen Kuusistossa.
Kohta tai ainakin tunnin päästä menen nukkumaan.
Tässä sitä elää arkea ja rutiinia ja miettii viattomasti uuden auton ostoa*. Sitten yhtäkkiä tulee miljoooona erilaista vaihtoehtoa, miten elää seuraava vuosi. Vaihtoehtoja kun piti olla vain kaksi: joko tehdään reilu ylimääräinen lyhennys asuntolainaan tai ostetaan uusi auto. Toki elämään liittyy muutakin kuin asuntolaina ja auto, mutta rahojen puolesta ne ovat suurimmat menoerät.
Nyt alkaa kuitenkin kolmas vaihtoehto saada yhä suuremman kannatuksen. Se sisältäisi Miiralle täysin uusia tuulia ja minulle ”same old, same old”. Eniten tietenkin harmittaisi tässä vaihtoehdossa uuden auton puute. Joojoo, tämä autokuume on jo naurettavaa, mutta minkäs teet. Suurin jarru kolmannelle vaihtoehdolle on Miira. Tämä kun tuli vähän liian äkkiä hitaalle männylleni.
Kun on antanut kolmannelle vaihtoehdolle mahdollisuuden päässään, tulee mieleen, että voisihan sitä tämän arjen elää eri tavallakin. Se, miten sen sitten rahoittaisi, on aina eri asia. Ihminen pelkää muutosta, mutta ei siedä arkea. Elä siinä sitten. Vaihtoehtoja on lukuisia lisää. Ei töissä ole pakko käydä, ei asuntoa ole pakko omistaa, voi tehdä elämällään ihan mitä vaan. Mutta moni vain haaveilee ja harva tekee.
* Tänne ei taida olla dokumentoitu, että kroonisen autokuumeen aikana vanha, melkein täysi-ikäinen Honda on jo vaihtunut toiseen autoon. Hieman nuorempaan, mutta jo kohta teini-ikäiseen Toyotaan. Nyt sitten autokuumeessa on vauvakuumeaika eli ihan uusi olisi kiikarissa.
Maaliskuussa päässäni naksahti ja päätin, että kuntoilen neljänä päivänä viikossa. Tavoite oli selvitä ensimmäisestä viikosta kunnialla. Eilen tuli täyteen 20. viikko, jolloin olen kuntoillut vähintään neljänä päivänä viikossa. Paatuneelle sohvaperunalle aivan järjetön saavutus.
Numeroina tämä tarkoittaa 84 kuntoilupäivää eli neljänä viikkona olen ylittänyt itseni ja kuntoillut viitenä päivänä viikossa. Vertailun vuoksi tämän vuoden viikoilla 1-9 kalenterissa on vain 10 kuntoilupäivää… Vyötäröltä on kadonnut 9 senttiä ja painosta 5 kiloa (vain!) kuntoiluputken aloittamisen jälkeen.
Päivien määrä on oleellista – ei ole väliä, onko yhden päivän aikana useita harjoittelukertoja. Lajeina on ollut muun muassa kävely, uinti, sauvakävely, jumppa, lihasharjoitukset kotona (kahvakuula <3), hölkkä (!!), pyöräily ja itämainen tanssi. Liikkeelle olen lähtenyt kelissä kuin kelissä: räntäsateessa, kamalissa pakkasissa, kaatosateessa, hirveissä helteissä ja ihan mukavissakin olosuhteissa.
Hölkkääminen oli jotain uskomatonta. En olisi uskonut, että koskaan pystyn siihen. Vielä vähemmän olisin uskonut, että pitäisin siitä. Vauhti oli etanamaisen hidasta, mutta mitäs siitä. Minä hölkkäsin 30 minuuttia ja putkeen. Pelottavaa on, että haluan tehdä sen uudelleen.