Tukholma, päivä 4

Paraatipäivä, hääpäivä, lähtöpäivä.

Aamiaisen jälkeen pantiin loput kamat kasaan, poistuttiin hotellista ja mentiin Vikingin terminaaliin. Jätettiin iso reppu, olkalaukku ja matkalaukku terminaalin säilytyslokeroon ja palattiin keskustaan. Vähän haahuilua, odottelua ostoskeskuksessa (ulkona oli alkanut sataa) ja lopulta paraati!

Minna on ollut mukana Europridessa kymmenen vuotta sitten, mutta minulle tämän kokoluokan tapahtuma oli ensimmäinen. Helsingin pride-paraati on ”vähän” eri juttu.

Stureplanilla oli aikamoinen tungos ja missasimme alkupään (Dykes on bikes esimerkiksi). Kävelimme kadunvartta eteen päin, etsimme sopivan katselupaikan ja samalla odotimme sopivaa väliä, johon voisi pujahtaa kävelemään mukana. Puolueiden ja muiden sellaisten riveihin ei haluttu, ja Minna alkoi jo olla kärsimätön.

Viimein kohdalle tuli sopiva väli, vähän ennen hilpeitä sambaajia, joten hyvä taustamusiikki oli taattu. Edellämme kulki Haket-pubin pieni joukko, johon osaksi sulauduimme, mutta johon myös pidimme pientä etäisyyttä. Takanamme tuli drag king -ryhmä Dragonkings (jota kuvattiin todella paljon) ja sitten sambaajat, joita oli todella iso ryhmä. Meidän kohdallemme tuli aina välillä muitakin yksittäisiä tai parittaisia marssijoita, mikä sopi oikein hyvin…

Matkalla sadetta ei enää huomannut; ilma oli lämmin, tunnelma korkealla ja minulla vielä lippalakki päässä, joten sade ei haitannut näköä eikä kuvien ottamista. Oli uskomatonta nähdä, kuinka paljon ihmisiä riitti koko paraatireitin varrelle katsomaan, taputtamaan, hurraamaan, ottamaan kuvia, vilkuttamaan.. jotkut roikkuivat korkealta ikkunoista, toiset olivat perustaneet katsomoita muurien tai jopa pakettiautojen (toivottavasti omiensa!) katoille.

Jossain matkan varrella joku pysäytti minut ja Minnan ja halusi ottaa kuvan. Näytti ammattikuvaajalta (iso järkkäri), mutta muuta en osaakaan sanoa. Minulla oli siinä vaiheessa kädessäni energiajuomatölkki – niitä jaettiin ilmaiseksi marssijoille… mutta en edes muista, missä kohdassa tämä tapahtui. Lisäenergia oli tarpeen, vaikka meillä oli omat vesipullot mukana (niistä otettiin huikka aina välillä).

Södermalmstorgetin kohdalla oli pakko pitää pieni tauko ja Minna sai pitkään haluamansa mehujään (jonkin matkaa edellämme ajoi auto, jonka takaosasta niitä jaettiin). Minä kyykistyin kadun reunaan ja otin kulauksen vettä… ja sitten voitiin taas jatkaa matkaa, tällä kertaa sambaajien takana (nyt muutkin lyömäsoittimet kuin rummut kuuluivat hyvin). Pian Hornsgatanille päästyämme vetäydyimme joukosta ja jäimme katsomaan kulkueen loppupäätä, jota riitti vielä pitkään.

Äänekkäimmät aplodit siinä kohtaa taisi saada vanhempien ryhmä, Nätverket Stolta Föräldrar till Homo- och Bisexuella barn, joka oli iso! Siellä täällä (siis muuallakin kulkueessa) oli mukana muitakin, jotka julistivat olevansa ”ylpeitä kavereita”, ”ylpeitä siskoja” tms. Sateenkaariperheillä oli hauska pieni ”juna”, ravintoloilla isot lavat ja äänentoistolaitteet, ja mukana oli useampiakin hevosia (joiden läjiä sai sitten väistellä).

Välittömästi kun paraatin loppupää oli ohittanut meidät, lähdimme taas liikkeelle, takaisin Slussenin suuntaan. Kaupunginmuseo oli auki vielä puolisen tuntia, ja siellä pidettiin sadetta, Minna kävi vaihtamassa paidan ja katsomassa museokaupan tarjontaa. Takaisin ulos vähän ennen museon sulkemista ja ruokapaikkaa etsimään. Melko läheltä löytyi tapaspaikka Bauer, jonka avaamisaika oli juuri, kun olimme sen ovella katsomassa listaa. Ovet tosin avattiin muutamaa minuuttia myöhemmin, jolloin sisäänpyrkijöitä oli jo isompi joukko.

Palvelu Bauerissa oli ystävällistä ja alkuruuhkaan nähden nopeaa. Saimme levätä, herkutella ja tappaa vähän aikaa ennen kuin piti lähteä terminaalille. Kumpikin meistä söi katkarapuempanadillan ja ryppyperunat, Minna lisäksi gazpachoa ja kanaa, minä etanoita taikinakuoressa ja valkosipuliliemessä sekä juustopalloja. Ramlösa maistui taas (se oli selkeästi koko reissun hittijuoma) palanpainikkeeksi.

Terminaalissa odottelua, laivalla pesu ja vaatteiden vaihto, ruokaa (menomatkan herkut päittäin vaihdettuna) ja hytissä nautittujen kuohuviinien jälkeen nukkumaan.

Olen vieläkin melko innoissani aina kun ajattelen paraatia…

Lisäys: Paraatikuvia voi nähdä esimerkiksi Tukholman Priden virallisilla sivuilla.. ja jos kuvagallerioita jaksaa kahlata läpi, niin kyllä meidätkin voi yhdessä kuvassa nähdä.

Tukholma, päivä 3

Perjantai 1.8. oli shoppailupäivä. Ensin mentiin Odenplanille Lindexiin, koska nettisivujen mukaan siellä piti olla Generous-mallistoa. Muina päivinä oli etsitty tuloksetta eri Lindexeistä, mutta niissä tuppasi olemaan vain tavalliset naisten vaatteet, alusvaatteet ja lastenosasto. Odenplanilla tärppäsi, ja löysimme oikean osaston. Minna ei tosin silti löytänyt mitään mieluisaa, eikä varsinkaan ale-tuotteita. Minulle sen sijaan löytyi tarpeellisia alusvaatteita – ja ainahan voi ostaa sukkia. Niitä lähti mukaan muutama pari kummallekin.

Seuraavaksi mentiin Vanhaan kaupunkiin ja käveltiin siellä, pääkohteena Science Fiction bokhandeln, josta ostettiin sarjiksia ja Xena-juttuja (10th anniversary collection -DVD-boxi ja kirja, joka on ollut hankintalistalla vaikka kuinka kauan). Kassalla oli aika söpö myyjä, joka toivotti meille lopuksi ”Battle on!”

Kun tultiin taas ulos, oli ihmismäärä kadulla lisääntynyt melkoisesti. Aurinko paahtoi ja pari kortteliakin tuntui pitkältä matkalta. Helpotusta haettiin Murenista, josta minä ostin seljankukka-lime-sorbetin ja Minna pullon Ramlösaa. Seljan (fläder) käytön ruotsalaiset kyllä osaavat; sorbetti oli herkullista!

Sattumalta päästiin näkemään osa vahdinvaihtoakin, kun mentiin ylös kohti linnaa ja huomattiin, mihin ne kaikki muut turistit olivat menneet.

Keskustassa mentiin NK:hon, jossa hyödynnettiin vessa- ja ruokapalveluja. Kirjaosasto oli aivan sen kahvilan vieressä, jossa söimme välipalan, joten tietysti sielläkin piti käydä (mutta ensin Minna halusi koluta kerroksen muut osastot läpi). Ostettiin yksi Laurie R. King -dekkari ja Pride-viikon uutuuskirja (tai no, sen pokkaripainos), Bögjävlar.

Seuraava levähdyspaikka oli Kulturhusetin (joka koko viikon ajan oli Pride House) kirjasto. Istuskeltiin hetki paikoillamme ja lähdettiin sitten etsimään Hallongrottanin myyntipistettä. Sitä oli etsitty monta kertaa aiemminkin jo, mutta nyt oltiin jo sen verran epätoivoisia, että kysyttiin yhdeltä Pride-vapaaehtoiselta. Paikka löytyi sitten vihdoinkin, selattiin sateenkaarikrääsää, kirjoja, muita kamoja ja ostettiin Alison Bechdelin Fun Home -kirja, kun kerran kohdalle satuttiin eikä hintakaan ollut paha.

Minna oli katsonut ohjelmasta, että Pride Housen katolla oli kohta alkamassa Dildokubb-finaali, joka oli tietysti nähtävä. Katolle siis. Kubb osoittautui mölkyn tai kyykän tyyppiseksi peliksi, tässä vain heittokapulat olivat dildoja ja kisaamassa oli kaksi joukkuetta: toisessa kolme tyttöä, toisessa vain yksi, mutta sitäkin parempi – hän nimittäin voitti ylivoimaisesti.

Hilpeän ja lyhyen kisan jälkeen lähdettiin viimeinkin hotellille, kun taas oli kuuma ja jalkoja väsytti ja ähpuh. Minna poikkesi vielä pariin H&M:ään etsimään tuliaisia Miralle, minä menin suoraan hotelliin ja kirjoitin edellisen entryn.

Hotellissa lepäiltiin, minä kävin suihkussa ja sitten pähkäiltiin, mentäisikö illalla vielä johonkin. Biletuulella ei oikein oltu, PridePark oli nähty, kaupungilla ravaaminen riitti jo. Lähdettiin sitten vain Åhlénsin ruokaosastolle hakemaan vähän kotiin vietävää ja iltajuomaa (puolitoista litraa Ginger Alea!), minkä jälkeen Minna palasi kasseineen hotelliin ja minä hain parin korttelin päässä olevasta Chopsticks-ravintolasta kiinalaista ruokaa iltapalaksi.

Viimeisenä ohjelmanumerona oli tavaroiden pakkaaminen ennen nukkumaanmenoa.

Tukholma, päivä 2

Eilen käveltiin taas. Vietettiin päivä Skansenilla: katsottiin eläimiä, vanhoja taloja, käsityöläisten työnäytöksiä ja syötiin. Aurinko paistoi täysillä, joten juotiin myös paljon – pelkkää vettä ja kivennäisvettä.

Skansenille mentiin lautalla, takaisin palattiin vanhalla raitiovaunulla. Hotellilla taas välipysähdys, suihku ja vaatteiden vaihto. Illalla PrideParkiin taas.. siellä oli vielä enemmän ihmisiä kuin toissapäivänä, ja päiväliput oli myyty loppuun. Syynä oli Schlagerkväll eli ilmeisesti yksi Tukholman Priden kohokohdista: iskelmämusiikkia ja eurohumppaa niin että heikompia hirvittää. Illan kakkossession alkupuoli vielä jotenkin menetteli, mutta Lilin & Sussin esityksen jälkeen aloimme saada tarpeeksemme.

Hotellissa maisteltiin päivällä ostettuja siidereitä ja simahdettiin melko aikaisin (no, ainakin Minna…).

Tätä kirjoittaessa ollaan taas hotellin aulassa, seuraavaksi suihku ja paussi sekä illan ohjelman miettiminen.

Tukholma, päivä 1

Tänään on kävelty ja sen huomaa kyllä askeltenkin määrässä. Muistin ottaa askelmittarin mukaan ja se näyttää päivän saldoksi 25 166 askelta (tsiisus!). Aamulla kävelimme Viikkarin terminaalilta hotellille T-Centralenin lähelle. Koska laiva oli perillä jo puoli seitsemältä, olimme hotellilla hurjan aikaisin. Jätimme vain matkatavarat säilöön ja lähdimme muutamaksi tunniksi asioille.

Ensin haimme turisti-infon ticnetistä Europride-lippumme. Lipuilla saimme PrideHousesta (Kulturhuset) rannekkeet ja dogtagit. Plärättyämme jonkin aikaa virallista prideohjelmaa (järkyttävän paksu läpyskä), totesimme, että nähtävää ja koettavaa on ihan liikaa, emmekä koskaan ehdi tehdä kaikkea mitä haluamme.

Miira alkoi olla kärttyisä nälästä, joten menimme Kulturhusetin katolle syömään mainiot vegepiirakat. Aikaa tappaaksemme kävimme myös RFSL-husetissa. Viihtyisä paikka, mutta liukenimme aika nopeasti lepuutettuamme jalkojamme, koska siellä ilmeisesti alkoi joku seminaari.

Kun viimein 14.30 pääsimme huoneeseemme, olimme molemmat aika raatoja. Siihen mennessä mittarissa oli jo yli 16000 askelta. Miiran ollessa suihkussa simahdin täysin ja tulin tolkkuihini vasta lähemmäs seitsemää. Ensiksi oli hoidettava nälkä ja eväät, joten suuntasimme lähikauppamme Åhlensin Hemköpiin. Pastasalaattia nassuun ja kohti PrideParkkia.

Zinkensdamin ympäristö ei ollut muuttunut juuri yhtään sitten vuoden 1998. Miira oli ihan innoissaan päästessään puistoon ja hehkutti ihmisten määrää. Puistossa aloitteli Abba-kopio Arrival, kun olimme hetken kiertäneet. Naislaulajat olivat klooneja Agnethasta ja Fridasta. Vaikka Frida olikin hieman vanhempi versio ja Agnetha lopulta näytti enemmän Merja Larivaaralta.

Puistossa etsimme ja etsimme, mutta emme löytäneet virallisia Pride-paitoja. Miira kyseli parista paikasta tietoa niistä, mutta ilmeisesti niitä ei vain ole. Ihan tyhmää, T-paitakeräilijänä vituttaa suunnattomasti. Ehkä niitä löytyisi vielä? Kaikilla vapaaehtoisilla ja työntekijöillä on kyllä paidat, pitäisiköhän alkaa ostaa joltain sopivan kokoiselta sitä päältä?

Ai niin, hotelli ja huone ovat tosi kivat. Freys Hotelliin kannattaa tulla. Sijaintikin on todella hyvä.

Herkkuja laivalla

Ollaan kerrankin kahdestaan Viking Isabellalla. Hassua, kun yleensä aina reissataan Amorellalla. Pientä hämmennystä aiheutti sekin, että Food Gardenissa oli Amorellalta tuttu tarjoilija.

Ruoka oli taas todella hyvää. Minä söin lampaanpaistia peruna-rosmariiniterriinin kera, Minnalla oli lohta korvasienikastikkeella. Jälkiruoaksi suklaa- ja mansikkapitoisia herkkuja kummallekin. Paluumatkalla luultavasti syödään samat pääruoat mutta päittäin vaihdettuna; oli sen verran herkkua, kun maistettiin toisiltamme.

Kohta hyttiin relaamaan ja juomaan jälkiruokajuomia. Laiva on ihan täynnä ja sen huomaa: ruuhkat ahdistavat vähän joka käänteessä. Mutta nyt on aamupalaleivätkin ostettu, joten ei ole mikään pakko enää hillua käytävillä tai baareissa muun rahvaan kanssa.

Ruuhkista huolimatta tähän asti oikein onnistunut reissu. Vielä parempaa on toivottavasti tulossa.

Maanantaina

16.27:56 <@mää> yritin päivittää mut kommun selain kaatuu joka kerta ku yritän ladata wordpressin kirjotusikkunaa
16.28:09 <@mää> pitänee ottaa selaimeks opera tähän
16.28:27 <@mira> x(
16.28:42 <@mää> aattele oisin ihan päivittäny
16.28:53 <@mira> hurja
16.29:16 <@mää> oisin kertonu että istun rantakalliolla ja 3 sorsaa on mun seurana
16.29:26 <@mira> :>
16.29:28 <@mira> awws
16.29:34 <@mää> Miira ja Piski nukkuu ja Stuba teki jotain koneella
16.30:15 <@mää> oltiin uimassa reilusti yli tunti päivällä
16.30:25 <@mää> mä olin pisimpään ku oon vesipeto
16.30:28 <@mira> yllättäen
16.30:37 <@mää> meil oli känny sielläkin ;)
16.30:44 <@mira> hehe
16.30:44 <@mää> puhallettava ;)
16.30:48 <@mira> :D
16.31:17 <@mää> tossa ne sorsat ny nauttii auringosta
16.31:34 <@mira> ja sä et yhtään vai?
16.31:48 <@mää> ne oli uimassa parin metrin päässä ja sit ne rantautu tohon vähän matkan päähän
16.34:10 <@mää> nynne sorsat lähti

16.34:37 <@mää> ne huomas et otin kameran esiin ja sohin niitä kohti :p
16.34:46 <@mira> hö
16.35:06 <@mää> ehkä mäkin meen pakkaamaan tavaroita tai tirsoille
16.35:10 <@mää> heippis
16.35:22 <@mira> moro

(Nickit muutettu viattomien suojelemiseksi.)

Loma puolessa välissä

Kahden viikon lomani alkaa olla puolessa välissä, joten eilen oli pakko tarttua toimeen ja hoitaa rästissä olleet nörttäykset alta pois. Kannettavaan asentui Ubuntu ja Provon alustaksi vaihtui WordPress. Molempia hommia olen lykännyt aivan liian pitkään, Ubuntunkin asennuslevy oli viime vuoden marraskuulta. Kummassakaan asennuksessa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta se vain vaatii tietyn mielentilan ja aikaa. Valvoin koko yön ja pääsin nukkumaan yhdeksältä. Ei työpäivien lomassa nörtätä öitä. Pöh.

Nyt sitten sopii vain toivoa, että blogin uusi alusta innostaisi meitä bloggaamaan useammin. WordPressin helppokäyttöisyydellä vaimo ainakin minulle perusteli alustan vaihdon.

Huomenaamulla lähdetään Helsinkiin, sunnuntaina Lohjalle ja sitten maanantaina kotiin. Tiistaina pyykätään ja pakataan ja illalla laivaan ja kohti Tukholmaa. Olin 10 vuotta sitten Europrideilla Tukholmassa ja tänä vuonna sinne oli pakko päästä, koska paraati on sopivasti 6-vuotishääpäivänämme. Miira ei ole ollut prideilla Helsingin ulkopuolella, joten sekin oli yksi merkittävä tekijä. Tukholmassa luvassa Skansen, Gamla Stan, shoppailua ja loikoilua.

Tukholmasta kotiin palataan sunnuntaiaamuna, joten olenkin sitten pirteänä taas maanantaiaamuna töissä (ensi vuonna 4 viikkoa lomaa!). Miiralla sentään loma jatkuu vielä pari päivää pidempään.