Tällä viikolla on ehtinyt tapahtua todella paljon. Maanantaina aloitin kouluun liittyvän työssäoppimisjakson ja olen päässyt heti alkuun tekemään jotain ”ihan oikeaa”, eli käsittelemään kuvia ja taittamaan lehteä.

Tiistaina, kun työpäivä oli Salossa, kävin sanoutumassa irti kännykkätehtaasta. Sain ennakkoilmoituksen tulevasta irtisanomisesta jo pari kuukautta sitten, ja nyt otan rahat ja juoksen – ts. otan tukipaketin ja sanoudun itse irti, että saan tästä edes jotain hyötyä. Takaportti koulusta valmistumisen jälkeen meni siis kiinni, mutta muuten ei sureta. Puhuvat ihmisistä tärkeimpänä resurssinaan ja toisella kädellä puukottavat selkään: haistakoot siis…

Tällä viikolla käytiin myös neuvolalääkärin juttusilla ja toista kertaa Tietoa tuleville vanhemmille -luennolla. Niitä on vielä kahtena seuraavana tiistai-iltana.

Torstaina oli näillä näkymin viimeinen risteilymme vähään aikaan (ja todennäköisesti viimeinen risteily kahdestaan). Taas tyypillistä menoa: paljon ruokaa ja paljon nukkumista, vähän shoppailua eikä yhtään kännäystä. Suunnitelmissa oli ostaa vain muutama punaviini, mutta Viikkari olikin ottanut valikoimiinsa Essi Avellanin valitsemia samppanjoita, joiden joukossa oli monia uusia, vähemmän tunnettujen valmistajien tuotteita, ja pakkohan niitä oli ostaa! Tax-free -luettelossa oli myös Pimm’s, mutta sitä ei ollut vielä saatavilla. Pitää siis toivoa, että sitä vielä saadaan täksi kesäksi (jospa sitä tulisi Alkoonkin).

Perjantaina kävin paikkauttamassa hampaan, jonka vanha paikka (ja osa hammastakin) on ollut lohjenneena jo useamman vuoden. Koska siinä ei ole ollut särkyä, olen antanut sen olla, mutta nyt yritin päästä koko murheenkryynistä eroon (se on ollut jo puhjetessaan, silloin kun olin noin 6-vuotias, viallinen kappale). Lääkäri ei kuitenkaan suostunut, vaan oli sitä mieltä, että poistamisesta voisi tulla enemmän ongelmia. Murheenkryyni siis paikattiin taas. Puudutuksesta toipuminen kesti tunteja.

Eilen, lauantaina, osallistuttiin ensimmäistä kertaa taloyhtiön pihatalkoisiin ja tutustuttiin samalla vähän enemmän naapureihin. Talkoilemassa oli kuulemma yllättävän paljon porukkaa, ja työt tulivat valmiiksi todella nopeasti. Talkoiden jälkeen hengailua pihalla, makkaranpaistoa ja syömistä, olutta ja siideriä. Oli oikein mukavaa.

Tänään käytiin tekemässä Sinttiä varten ensimmäiset isot ostokset: rattaat sekä turvakaukalo ja sille Isofix-jalusta – kaikki Britax-merkkisiä, kaikki paikallisesta Lastentarvikkeesta. Siellä oli joku kanta-asiakaspäivä, joten liityttiin saman tien ja säästettiin jo siitä pitkästä pennistä, minkä kaukalo ja jalusta maksoivat, viisitoista prosenttia. Myyjän kanssa vielä testattiin jalustan ja kaukalon asennus autoon ja kokeiltiin, mahtuvatko rattaat takakonttiin (vaikka olihan mittoja jo netistä syynätty ja mittanauhan kanssa tarkistettu, että pitäisi mahtua). ”Ollaanko me ökypossuja?” kysyi Minna, kun päästiin kotiin.