Ensimmäinen adventtisunnuntai. Aamu samanlainen kuin useimmat muutkin viikonloppuaamut: hidas käynnistys, teetä ja aamupalaa TV:n ääressä, kun videolta pitää katsoa rästiohjelmia pois. Päässä pyörii joulukoristeiden haku, korttilista ja ensimmäisten koristeiden ripustus.
Meillä on tänäkin vuonna kaksi adventtikalenteria: partiolaisten perinteinen(tietysti!) ja Halvan salmiakkikalenteri.
Perjantaina ryyppäsin ja pyykkäsin, molemmat Minnan käskystä. Oikea vapaa viikonloppu; pitihän sitä jotenkin juhlistaa. Menin siis ostamaan pullon punaviiniä samalla kun ostin muutakin, ja seuraavien kuuden tunnin aikana lipitin sen pikku hiljaa tyhjäksi (tietty söin välillä, sekä ruokaa että pikkunaposteltavaa). Oli oikein mukavaa, kun suurin osa päivästä kului kirjan kanssa, mitä nyt välillä piti ripustaa lakanoita..
Eilen oli kokouspäivä. Junamatkat edes takaisin Helsinkiin, harhailua Pasilassa, kuutisen tuntia kokoustamista (välissä oli ruoka- ja muita taukoja), uusia ja tuttuja kasvoja. Ihan kivaa – vaikka yksi kokous ei paljon toisesta poikkea. Tämä oli vain isommassa mittakaavassa. Äänestyksiä, päätöksiä ja vähän hauskaakin. Minulle ekstraa oli nähdä muutamia tyyppejä "livenä", Tarjalle homma oli varmaan jo rutiinia...
Jälkeen päin oli hyvä olo (eikä vain matkalla nautittujen virvokkeiden takia), ihan kuin olisin saanut jotain aikaan, vaikken oikeastaan tehnytkään paljon mitään.
Nyt on edessä synttärijuhla, Minnan mamma täyttää 75 vuotta. Minna alkaa olla kohta valmis, mutta minun pitää vielä mennä pesulle ja vaikka mitä. Syntymäpäiväkortti tehtiin eilen yhdessä.
Viime postauksesta vielä: ATC-kortit menevät Piskille, Miralle, Vaulalle ja Semille (joka on kaiketi jo saanut omansa).. mutta tuossa on vasta neljä nimeä. Vielä yksi? Kuka ehtii? Ja jos olet blogaaja, pane hyvä kiertämään!
Olen ihan päivistä sekaisin. Viime lauantai oli työpäivä, joten silloin mielestäni oli perjantai. Luonnollisesti sunnuntai oli minulle lauantai ja maanantai sunnuntai, joten maanantaiaamulla töihin mennessä vitutti, kun piti (muka) sunnuntaina töihin mennä. Sunnuntaista sitten hypättiin suoraan perjantaihin (joka kalenterin mukaan oli tiistai) ja tänään on taas sunnuntai, vaikka olo on ihan lauantai, vaikka oikeasti on keskiviikko!
Toisaalta sitten huomenna on todella mukavaa huomata, että onkin jo torstai, vaikka olo on ihan maanantai. Torstai kun kuitenkin tarkoittaa, että seuraavana päivänä on perjantai ja viikonloppu alkaa. Ensi viikonloppu onkin täyspitkä ja vähän ylikin. Menen ensi viikolla töihin vasta keskiviikkona, koska maanantaina olen Tukholmassa viettämässä syntymäpäivääni Miiran ja Miran kanssa. Pienikin loma piristää mieltä kummasti.
Amazonin houkuttelusähköpostit saivat minut sortumaan eilen ja tilasin Babylon 5:n neljännen kauden rapakon takaa. Mielestäni koko kaudesta 28 euroa ei ole paljon ja tuohon vielä sisältyy postikulut! Pitää tilata viides ja viimeinen kausi vielä ennen joulua, koska tuohon hintaan ei voi olla tilaamatta. Olin sairaslomalla muutaman päivän pari viikkoa sitten ja sinä aikana katsoin Babylon 5:n kolmannen kauden jälleen kerran ja nyt oli jo ihan pakko tilata nelonen. Aika pitkään sainkin sinniteltyä ilman sitä.
Aaltoneidon epäonni sai minut tarttumaan toimeen ja pistin varmuuskopioinnin surisemaan. Romput tuota varten olen ostanut jo puoli vuotta sitten, mutta mitään en ole saanut aikaiseksi. Saan uuden koneen joululahjaksi, joten nyt on muutenkin ihan sopiva aika laittaa tiedostot talteen.
Tänään olimme Heidin ja Matin luona saunomassa, herkuttelemassa ja arvostelemassa pukuja. Miira meni suoraan yöksi töihin, joten vein hänet Saloon. Ihan kuin silmät olisivat rasittuneet pimeällä ajosta, viimeisen tunnin ajan on ollut hassu olo. Silti käkin tässä koneella, vaikka tämä rasittaa silmiä vielä enemmän ja uni auttaisi.
13 työpäivää.
Olemme viikon sisällä olleet kaksi kertaa Helsingissä. Seuraavaksi sinne mennäänkin vasta ensi vuoden puolella.
Ensin kävimme Miran kanssa risteilyllä (vaihteeksi Helsingistä siis), ja reissu oli oikein mukava. Sattumalta samalla laivalla oli työkaverini Ari, jonka kanssa vietettiin aikaa laivan pubissa aina loppuillasta. Tukholmassa olisin tuhlannut heti kaikki rahat Science fiction bokhandelniin, ellei Minna olisi toppuutellut. Lopulta rahaa riitti jouluostoksiin, lounaaseen, herkulliseen kaakaoon ja muuhun hyvään. Paluumatkalla laiva keinui aika lailla, mutta eipä se haitannut. Hyvin nukuttiin.. ja Mira vielä päivällä lisää, ennen kuin edessä oli kotimatka Heinolaan.
Toinen reissu viime perjantaina: vietiin joululahjoja, lauantaina käytiin Piskin kummitädillä, Bar Teosissa syömässä ja YL:n joulukonsertissa. Sunnuntaina vielä pikavisiitti Evan luo ja lahjojen vaihto. Ai niin, käytiin Piskin & Stubankin luona; sain uuden tietokoneen - tosin "paketti" avataan vasta jouluna.
Tänään käytiin taas jouluostoksilla, mutta nyt alkaa olla valmista. Pari juttua puuttuu, mutta Minna aikoo hoitaa ne myöhemmin. Ei tästä silti ilman ahdistusta™ selvitty - hermostuin ruuhkista, lääkkeiden loppumisesta, ajan vähyydestä ja raha-asioista (jälkimmäisestä tosin ilman syytä). Osasyyllinen eli nälkä kukistettiin heti kun kotiin päästiin.
Minnan lahjat pitää vielä paketoida, koti siivota, joulusillit tehdä... Uh, paras olla miettimättä noita, ettei ahdistus taas iske.
Ensin on bizibizi työviikko kummallakin. Työpäivien (tai -öiden) jälkeen ei paljon jaksa muuta kuin ne ehdottoman välttämättömimmät eli elintärkeät jutut. Ja sitten tulee vapaa: Minnalla heti tästä aamusta alkaen, minulla noin klo 15 alkaen. Ja suunnitelmat muuttuvat lennossa eikä siivotakaan ja aherreta yhdessä ennen myöhäistä iltaa. Alkuillasta minä en taaskaan viitsisi enkä jaksaisi. Ja joulu on hei niinku HUOMENNA!!
Siivous, lohi, koristelu. Kuusesta luovuttiin, kun ei todellakaan ole ollut aikaa siivota ja raivata niin perusteellisesti, että se mahtuisi tänne. Tietysti huomenna saattaa olla toisin, mutta epäilen.
Pännii.. ja olen kateellinen niille tyypeille, jotka saivat töistä "potkut" viime viikolla. Meille vakkareille ei moista vapaata ollut luvassa, paitsi niille kaukaa viisaille, jotka olivat pyytäneet 1-2 vapaapäivää jo kuukausia sitten. "Potkut" saaneet tulevat töihin välipäivinä tai viimeistään uuden vuoden jälkeen ja he ehtivät järjestellä joulunsa ilman suurempaa stressiä ja väsymystä. Onnekkaat! Tällä hetkellä odotan vain lomaani, joka alkaa 1.1.2007.
Kaikki, jotka minut tuntevat, tietävät, että inhoan kotitöitä. Siivousta (etenkin imurointia), tiskausta, pyykkäämistä (lajittelu, purku, viikkaus..), mitä tahansa. Helpoimmin sujuu isojen astioiden tiskaus, pesukoneen tyhjennys ja pyykkien ripustaminen ja... siinä se. Kaikki muu on yök ja hyi. Ja on todella helppo luvata siivota, jos joku ei ole paikalla potkimassa persiille. Ja jos taas joku on potkimassa persiille, se on rasittavaa ja työ pännii entistä pahemmin.
Vaan antakaas iso, avoin tila, joka pitää lakaista, imuroida ja mopata! Sen hoitelen riemusta vinkuen sillä välin, kun te muut nysväätte tiskien, ikkunanpesun ja pölyjenpyyhkimisen kanssa. Iso, avoin tila on helppo nakki. Meidän asuntomme ei ole iso, avoin tila. Täällä on ovia ja oviaukkoja, liikaa mööpeleitä ja kamaa. Hyi yök.
Nälkäinen siivooja on tuplaten kiukkuisempi siivooja. Arvatkaapa, olenko syönyt tänään...
Lumiukko ja joulurauhan julistus on katsottu TV:stä (ei, taaskaan ei oltu paikan päällä Vanhalla Suurtorilla), Minna on hautausmaakierroksella ja minä koitan tehdä täällä viimeisiä valmisteluja siirtymistä varten. Ohjelmassa on jouluateria ja lahjahärdelli anoppilassa, toivottavasti myös Samu-Sirkan joulutervehdys. Loppuillasta glögiä, lahjahärdelliä ja rentoutumista kotona.
Huomenna visiitti Minnan äidinäidin luo ja sitten luultavasti oleilua kotona. Toivottavasti.
Joulun aikaan minusta olisi mukavinta vain istua ja lukea (tai katsoa leffoja DVD:ltä ja lukea, vuorotellen), glögimuki vieressä, suklaata käden ulottuvilla. Samalla kun toivon tätä itselleni, toivotan (ja Minna kans!) mukavaa, rauhallista (tai riehakasta, jos sellaisesta pitää) joulua itse kullekin.
Selailin tänään kalenteriani ja etsin vuonna 2006 tapahtuneita ekakertoja. Löytyihän niitä.. ja viimeinen tapahtuma listalle tuli tänään.
Mira tuli juuri. Juhlimme kolmisin meillä, käymme ulkona vähän paukuttelemassa (roomalaisin kynttilöitä, papatteja ja tulivuoria), syömme ja katsomme leffoja. Tarkoitus on myös pelata Alhambraa, jota viimeksi pelattiin toissapäivänä Tanjan ja Riston (peli on heidän; palautamme ensi vuonna), Mirvan ja Terhin kanssa.
Loppuvuosihan on yhtä juhlaa! Ja alkuvuosi myös: minulla on loma!
Kirjalista on muistinvarainen, sillä vanhat listat ja tiedostot ovat edelleen vanhan koneen kovalevyllä, josta niitä ei ehkä voida palauttaa. Noh, sama se.. eiköhän tässä ole kaikki.
Loppuvuoden kirjoja
Hilja Valtonen: Tarvaatar,
Omakehu,
Ruskapäiviä,
Kilroy sen teki,
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa,
Kunnankirjuri,
Hätävara
Hulppeaa, taattua Valtosta.. Muistaakseni Kunnankirjuri oli jatkoa Älä nuolaise -kirjalle, Omakehu omaelämäkerrallinen juttu, ja Ruskapäiviä omaelämäkerrallinen mutta kuitenkin fiktiota. Tässä vaiheessa alkavat jo samantyyppiset kirjat mennä sekaisin.
Terry Pratchett: The Fifth Elephant
Uusintaluku; Vimes ja vartioston parhaat Überwaldissa.
Sue Grafton: R niin kuin raha
Aakkosdekkareita vaihteeksi, tämä taitaa olla uusin. Ihan OK, muttei järin yllätyksellinen.
Keskeneräisiä kirjoja minulla on tällä hetkellä kuusi eli enemmän kuin koskaan (luulisin; nuorempana saatoin lukea aika isoa läjää yhtä aikaa ja keskeneräisiä oli sitten sen mukaisesti).
Provokaatio on turkulaisen avioparin veppiploki elämästä sateenkaarilinssien läpi.
Vieraskirja
Sposti
Minna: minna @ tsirp.net
Miira: miira @ tsirp.net
Lisää Provo Blogilistan suosikkeihisi
Bannerit linkitystä varten
Sivut teki Minna.
