Puolitoista tuntia lähtöön ja hermostuttaa aika pirusti. Ei auta yhtään tieto siitä, että ruokiin menee iso läjä rahaa ja että aikataulu on tiukka; pitää siis shopata tehokkaasti. Kyyti hermostuttaa, nukkumisjärjestelyt hermostuttavat, porukan määrä (josta tiedämme, emme tunne, vajaat kymmenen henkeä) hermostuttaa... Ääk!
Miira hermoili reissusta, mutta minä taisin olla jo tuossa vaiheessa niin alistunut lähtemään korpeen, ettei mikään tuntunut enää missään ;-) Kauppareissu meni mallikkaasti, vaikka kauppa olikin tupaten täynnä. Onneksi vingutin korttia kassalla, koska automaateista alkoi raha loppua.
Sullouduimme omien tavaroidemme ja yleisten aamupalatarvikkeiden kanssa autoon ja meillä oli yllä olevan kuvan kaltaista hurmaavaa matkaseuraa. Olin ihan myyty noiden silmien edessä.
Muita huolenaiheita on sää. Ennuste on taas huonompi kuin eilen ja nyt sataa. Soitin jo Minnalle ja pyysin sittenkin pakkaamaan mukaan anorakkini. Ruoasta hermoilemme kumpikin: Minna pelkää, että sitä haalitaan liikaa ja minä, että sitä ei osteta tarpeeksi.
Perillä säätöihmeilyä, ruokatavaroiden kantamista ja "oman" mökin etsintää. Maksoimme oleilun heti alkuun ja ilmoittautuneiden listaa katsellessamme riemastuimme, kun yksi xeniittikamukin on tulossa – vieläpä samaan mökkiin! Tekstaroimme jo vähän aiheesta; emme nimittäin olleet jutelleet Heidin kanssa aiheesta aiemmin, emmekä heti nähneet pääsevämme samaan mökkiin.
Autoin Annea teltan pystyttämisessä (vähän hankalaa tuulella) ja nyt olemme välipalalla mökissä: cokista ja chipsejä. Seuraavaksi ohjelmassa lienee sightseeing-kierros eli paikkoihin tutustuminen. Joku meni jo lämmittämään saunaa.
Illalla oli siis sauna ja grillausta. Me saunoimme Heidin kanssa – taisimme olla viimeiset – ja kävimme kaksi kertaa uimassa. Merivesi oli pirun kylmää! Tein "mustit" ensimmäistä kertaa aikoihin ja värjöttelin laiturin rappusilla hyvän aikaa, jalat kun kohmettuivat tunnottomiksi saman tien veteen osuttuaan. Meni sisu kaulaan... mutta seuraavalla kerralla oli jo helpompaa.
Grillattiin texmex-marinoitua naudan ulkofilettä (nam!) ja pippurijuustomakkaraa. Alkoholipitoisiksi juomiksi yksi 0,75 l siideri ja drinkki tai pari, ei muuta. Menimme nukkumaan jo puoli yhden maissa.
Porukassa pitää näköjään aina olla yksi örveltäjä, niin täälläkin. Dominoi keskusteluja, jauhoi paskaa, ei kuunnellut muita ja oli rasittava. Eikä edes sammunut ajoissa!
Aamupalat olivat huippuja – kiitos kaikille kokeille. Niillä selvisi pitkälle päivään ja siihen olimmekin luottaneet muita ruokia hankkiessamme. Siitä huolimatta kävin tilaisuuden tullen hankkimassa ruokaa lisää.
Tungin siis Jaanan seuraksi kauppareissulle – Eve oli enemmän kuin tyytyväinen päästessään heti onkimaan. Jaanan kanssa kävimmekin sitten Taivassalon torilla ja kirpputorilla. Molemmat olivat todella viihtyisiä paikkoja ja shoppailu oli erittäin virkistävää.
Ostin Miiralle kirjan, mutta lopulta luinkin sitä itse. Dekkari voitti Pratchettin. Miira sen sijaan taisi vain kaivata kirjaa, ei niinkään lukemista.
Aaton kunniaksi Jaana ja Eve keittivät kahvit konjakin kera.
Uiminen oli mahtavaa! Lilluin vedessä pariin otteeseen yhteensä jotain puoli tuntia. Harmi vain, ettei minulla ollut vesipedollista seuraa, vedessä olisi viihtynyt pidempääkin peuhaamassa.
Aamupala kymmenen tienoilla; sen jälkeen minä menin vielä nukkumaan ja Minna lähti Jaanan kanssa shoppailemaan Taivassalo-cityyn (äännetään "kityyn"). Saaliina uusia perunoita, porkkanoita, mansikoita, keksejä, savusiika ja kirpputorilta muki punaviinille ja dekkari (minulla ei ollut lukemista).
Tarja ja Laura tulivat yhden aikoihin ja niillä main tuli Minnakin herättämään minut. Suihkun jälkeen ulos: nostettiin Suomen lippu salkoon (olen unohtanut lippusolmun: noloa!), otettiin aurinkoa, kasattiin kokko rannalle ja syötiin välipalaa, jota tässä juuri lopetellaan.
Paikka on kyllä mahtava ja auringonpaisteessa vielä upeampi kuin eilen. On kolme grillauspaikkaa, iso sauna, veneitä ja kanootteja, päärakennuksessa suurtalouskeittiö, biljardipöytä, TV, videot ja stereot.. ja kaikki hienoissa maisemissa.
Istumme (sauna)puhtaina saunan vieressä olevalla grillipaikalla. Osa väestä pelaa vähän matkan päässä petankkia (joukkueittain), osa saunoo ja osa vain istuu ja nauttii.. me kuulumme niihin jälkimmäisiin. Aurinko on paistanut koko päivän: on lämmintä vaikkakin tuulista ja merivesikin lämpeni vähän. On kuulemma 16-asteista. Eilen se oli selvästi kylmempää.
Silmänruokaa täällä on runsain mitoin – saahan sitä näkymistä nauttia, vaikka onkin varattu.. Päivän upeimman entréen teki laituriin saapunut purjevene.
Minä sain sitten puoliltaöin sytyttää kokon; se, jonka alun perin piti toimia sytyttäjänä, oli liian humalassa ja sytytysnesteen lumoissa. Kokko syttyi nätisti kahdella tikulla ja roihusi hetken aikaa korkealle ja komeasti. Sytytysnestettä ei todellakaan tarvittu. Onneksi olimme Lauran kanssa (siis minä, Minna ja Heidi) kastelleet kokon ympäristön ja täyttäneet siihen viereen siirtämämme palotynnyrin. Kokon lähellä olevat kuivat, kalliolla lojuvat kaislat nimittäin tarvitsivat vähän sammuttelua.
Tanssit alkoivat päärakennuksessa äsken, mutta sisällä on vasta murto-osa porukasta. Johtunee musiikista: Suomi-iskelmää ;-) ! Tarja pyörittelee levyjä.
Opetimme Heidille Rommen ja pelasimme sitä pari erää yöllä. Uusi "käännynnäinen" oppii nopeasti ja on mukavaa peliseuraa. Nukkumaan menimme puoli neljältä.
Vene hurmaavine omistajineen nosti purjeet 13.32 (jolloin se oli jo kaukana laiturista). *snif!*
Eve ja Jaana, jotka alun perin lämmittivät päiväsaunan, eivät sitten saunoneetkaan, vaan alkoivat tehdä lähtöä. Me aiomme kuitenkin saunoa kohta. Taas on upea ilma, vaikka yöllä satoi. Shortsi- ja T-paitakeli. Kävin Minnan kanssa soutelemassa ja katsomassa leirialuetta mereltä päin.
Kaikki vaatteet haisevat kokkojutun jälkeen savulta – niin minäkin. Sauna tulee siis tarpeeseen.
Erakkominä pääsi valloilleen päivällä, mutta siitä selvittiin päiväunien ja pienen eristäytymisen avulla. Kannatti jäädä, vaikka vain sen upean auringonnousun vuoksi!
Miira oli tyylikkyyden ja seksikkyyden huippu aattoiltana. Punaviiniä sivistyneesti savimukista ja vaatetus viimeisen muodin mukaista. Aah, kyllä leirielämä hehkeyttää ;-).
Vuorotellen auringossa ja varjossa. Olemme grillanneet itseämme ja viimeiset makkarat (sweet chili). Minna olisi jo valmis lähtemään kotiin, ja yritimmekin suostutella Heidiä lähtemään Turkuun – meille – mutta ei onnistunut. Heidi viihtyy täällä niin hyvin. Lähdemme kai huomenaamulla.
Tänään on vielä tullut aika paljon porukkaa. Aika moni on myös lähtenyt, ja jotkut tulivatkin käymään vain päiväksi.
Väsyttää, mutta mietin samalla, jaksaisinko paremmin punkun voimalla. Se voisi rentouttaa vähän; olen liian levoton.
Otimme (minä ja Minna) pienet parin tunnin torkut ja heräsimme puoli kymmenen maissa. Hups! Pelasimme pari erää Kimbleä ja nyt katselemme sopivaa nuotiopaikkaa – siis seuran kannalta. Punaviiniä ja muita juomia riittää vielä. Sää on ihan tyyni, toisin kuin eilen tähän aikaan.
Aamulla, vähän ennen neljää, jätimme viimeisen korttipelin kesken ja menimme katsomaan auringonnousua. Sen jälkeen vihdoin nukkumaan.
aurinko nousee;
joutsenperheellä on
aamiaisaika
Aamiaisen jälkeen pakkaamista, peli loppuun (Minna voitti taas) ja paikkojen siivousta. Minä ja Minna kävimme siirtämässä palotynnyrin takaisin oikealle paikalleen. Joku parka yritti vielä ostaa meiltä olutta ja kuultuaan, ettei meillä ollut sellaista alun perinkään, luuli meidän viettäneen täysin selvän juhannuksen. Hmm... olimmehan me koko lailla selviä, mutta menihän sitä punkkua. Ja siideriä, ja drinkkejä.
Sille anorakille ei sitten tullut käyttöä kertaakaan. Sandaalit olivat tarpeellinen varuste, samoin pitkät housut (hyttysten takia). Ja ensi kerralla otan mukaan jonkun helpommin käsille saatavan pullonavaajan kuin tämän, joka on vakiovarusteessani (linkkarissa). Sen verran moni juo kruunukorkillisista pulloista oluensa, lonkkunsa ja siiderinsä... ja aina tuntuu avaaja olevan hukassa.
Lähtiessämme alkoi alue näyttää jo aika siistiltä. Liikkeelle Heidin kyydillä, nyt.
Provokaatio on turkulaisen avioparin veppiploki elämästä sateenkaarilinssien läpi.
Juhannusraportin kirjoitti Miira, kuvat ja kommentit oranssilla ovat Minnan.
Juhannusleirin vieraskirja
Sposti
Minna: minna @ tsirp.net
Miira: miira @ tsirp.net