Autokuumeenihan on sitä sorttia, että se on aina aktiivinen. Nyt kun Hondamme matkamittari näyttää yli 300000 ajettua kilometriä, autokuumekin tuntuu 300000-kertaistuneen. (Ehkä liioittelen hieman.) Osaisin perustella itselleni ja Miiralle uuden auton hankinnan todella hyvin, mutta vielä olen hillinnyt itseni. Tiedän, että jos menisimme katsomaan autoja liikkeisiin, auto ostettaisiin aika nopeasti. Niinhän kävi asunnonkin kanssa. Voin siis katsella toimettomana etäältä ilman suurta vaaraa auton ostosta.

Töiden vuoksi tulee syksyn aikana ajettua väliä Turku-Espoo-Turku lukuisia kertoja, joten uusi auto olisi varmempi tien päällä. Lisäksi Miiran olisi helpompi harjoitella ajamista uudella autolla. Taloudellisestikin tähän olisi varaa, jos vain niin halutaan. Mutta toisaalta… kyllähän tuo vanhakin vielä toimii. Ja jos Miira oppii käsittelemään vanhaa autoa kunnolla, Miira osaa käsitellä mitä tahansa autoa. Ja onhan se nyt kätevämpää lyhentää asuntolainaa enemmän.

Mutta kun mä haluuuuuu-uuuuu-uuuuun… (tämä on se paras argumentti!).

Jos uuden auton hankintaan päädyttäisiin, ongelmana olisi vain merkin ja mallin päättäminen. Ykkösenä listalla on Mini, mutta se sopisi lähinnä kakkosautoksi, joten ensin pitää hankkia ykkösauto ja sitten minulle Mini :)