Muutto meni hyvin ja nopeasti, tavaroiden purku kestää kauemmin. Hankintalistalla on vielä yhtä sun toista tarpeellista, kuten saunan lämpömittari ja olohuoneen sohvakalusto, mutta näinkin pärjäillään. Pääasia, että on sänky, työpöytä (ja pöydällä tietokone) ja ruokapöytä plus tuolit.
Muuttoviikonloppu elettiin pizzalla ja muulla pikaruoalla, mutta sen jälkeen on tehty sapuskat itse, kuten yleensäkin. Keraaminen liesi ja kiertoilmauuni ovat uusia tuttavuuksia, mutta eivät mitään vaikeita vehkeitä. Hiukan hankalampi oli astianpesukone, jota on tähän mennessä käytetty kaksi kertaa. Edelliset omistajat olivat onneksi niin kilttejä, että jättivät meille kaikkien laitteiden käyttöohjeet.
Viime viikonloppuna täällä kävivät minun vanhempani, jotka olivat olleet reissussa muuttoviikonloppuna. Nyt he olivat yön yli, auttoivat tavaroiden purkamisessa, verhojen ja kattolamppujen ripustamisessa, kirjahyllyn täyttämisessä ja taulujen paikoilleen laittamisessa. Isällä on iskuporakone. Molemmat olivat niin täynnä energiaa, että piti vähän jopa toppuutella... ja miettiä, mistä sitä tarmoa oikein riitti. Lauantaina syötiin Pippurimyllyssä, sunnuntaina meillä. Taitaa Mustikin innostua kuskusista, kun kerrankin sai hyvää sellaista.
Tänään purettiin viimeiset Niemen muuttolaatikot, ne on tarkoitus palauttaa huomenna. Alkon viinilaatikoita on vielä muutama, mutta niissä on CD-levyjä eikä mitään kovin kiireellistä. 45 laatikkoa kuitenkin tyhjeni viikonlopun aikana (aiemmin tyhjennettyjen 18 laatikon lisäksi), ja se on tosi hyvä.
Ne laatikot on keräilty Alkoista pikku hiljaa ennen muuttoa, paitsi viimeinen satsi. Yleensä olemme saaneet muutaman laatikon (6-10 kpl) kerrallaan, viimeisenä hakupäivänä Alkon myyjä kysyi, olimmeko autolla liikkeella, ja kun sanoin, että olimme, pyysi tulemaan "kulman taakse nosto-ovelle". Tuli sitten Alkon varaston puolelta koko rullakollisen kanssa! Ahdettiin auto niin täyteen kuin meni, eikä rullakkoon jäänyt kuin pari laatikkoa (onneksi aika moni meni sisäkkäin ja kyydissä oli meidän lisäksemme vain Mira.
Sisustusideoita piisaa, vielä kun vain muistaisi kaikki ne ideat, joita pyöriteltiin silloin, kun vasta haaveiltiin omasta asunnosta.. Yhden Minna onneksi muisti eilen: magneettimaalilla tehdyn "ilmoitustaulun" seinään helpottamaan työhuoneen järjestämistä. Eikä seinälle enää ripusteta korkkitaulua kaiken maailman lippulapuille.
Moni idea vaatii rahaa, mutta mikäs kiire meillä enää olisi.. Tehdään hankintoja pikku hiljaa ja harkitusti, elellään täällä ensin vähän aikaa ja katsellaan, mikä juttu sopisi mihinkin.
Samalla kun veimme viimeiset 9 Niemen muuttolaatikkoa Raision rajalle, päätimme käydä Koti-Ideassa. Yllättäen sieltä löytyikin aika passelin oloinen ja hintainen moduulisohvamallisto. Pääsimme jopa kankaasta ja väristä yksi mielisyyteen. Ostamisen kanssa emme kuitenkaan hosuneet. Pitäähän sohvan mahtuminen olohuoneeseen nyt ensin mitata. Mutta Koti-Idean Toivematosta löytyi se, mitä olimme etsimässäkin eli keittiön matto. Miiran ensimmäinen reaktio oli "ei", mutta kun hän sai hetken sulatella ja samalla minä ehdin perustella maton ihanuutta, Miira oli myyty. Ja on se matto kyllä tosi ihku.
Edelleen on uskomatonta, kuinka koti voi tosiaan olla koti ihan omalla tavallaan. Olemme asuneet täällä 9 päivää, mutta hyvä kun tässä enää muistaa edellistä asuntoa. Kaikki palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Vielä kun kaikki sälä loksahtaisi paikoilleen (itsestään).
Vitonen vetosi:
Turussa, edellisessä asunnossa, Miiran kanssa, opiskelin ammatti-instituutissa toista vuotta. Olimme menneet elokuussa naimisiin. Putsi oli hankittu syyskuussa ja totuttelimme elämään pienen hamsterin kanssa.
Turussa, edellisessä asunnossa, Miiran kanssa. Viimeistelin epätoivoisesti opinnäytettä viimeisimmästä opinahjosta, mutta mieluummin suunnittelin kesän reissua britteihin.
Olen saanut päivityksen tehtyä ja menen syömään iltapalaa keittiöön pöydän ääreen, jonka alla on ihana uusi matto.
Turussa, Miiran kanssa. Mietin, jatketaanko työsopimusta seuraavan kuun lopussa. Mahdollisesti mietin, haluanko jatkaa vai onko elämässä uusia haasteita. Olemme saaneet olohuoneeseen sohvan, verhot, Miiran tekemän taulun ja elämä on kivaa.
Miiran kanssa. Teen mitä teen, toivottavasti jotain mukavaa. Toivottavasti Turussa, en oikein osaa kuvitella itseäni muualla. Asuntoa etsiessämme olin valmis muuttamaan Turusta pois, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvinnut. Olen myös onnellinen, ettei minun tarvinnut muuttaa toiselle puolelle jokea. Miiran mielestä olen hieman nurkkapatriootti, mistä lie repii moisia mielikuvia.
Tai sitten keitän muina naisina kahvia ja unohdan.
Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana.
Scandinavian Music Group - Mustana, maidolla, kylmänä, kuumana.
Ultra Bran jälkeen en niin välittänyt entisten UB-jäsenten uusista jutuista. Pikkusisko sen sijaan on fanittanut Scandinavian Music Groupia jo pitkään. SMG:n uusin levy Missä olet Laila? kolahti sitten minuunkin. Kakkosraita Vieläkö soitan banjoa? on kuin sekoitus Per Gesslen 1980-luvun sooloja, Roxettea ja Ultra Brata. Ei tästä voi olla pitämättä. Kuten last.fm:stä huomaa, viime aikoina ei ole pahemmin kuunneltu muuta.
Suosittelen älypeliä nimeltä Mindy. Mindy on viimeisen vuorokauden aikana mietityttänyt mukavalla tavalla, ainakin suurimman osan aikaa...
2,5-vuotias kummipoikani nimesi minut leikkimestariksi. En pysty kuvittelemaan suurempaa arvonimeä tuon ikäisen suusta. Tästä syystä olenkin jakanut uutta titteliäni vuolaasti jokaiselle tutulle. Leikkimestari *röyhist* (mutta nyt ei pidä antaa pissin nousta päähän, etten putoa korkealta ja kovaa, jos jossain vaiheessa en olekaan enää leikkimestari, vaan se tyhmä kummitäti, joka ei tajua mitään).
Aamulla tuli räntää ja päätin olla töissä etänä. Puolilta päivin raahauduin toimistolle, koska palaverit ovat mukavampia nopeamman verkon ääressä. Olisi ehkä hyvä vaihtaa nastoihin, koska olen menossa ensi viikolla Espooseen. Keliä ei voi tietää, joten nastat alla olisi turvallisempi olo. Junalla en aio mennä, koska haluaisin joskus päästä perillekin ja bussilla meno olisi nyt vaan hankalaa.
Sitä paitsi julkisilla mennessä ei voi käydä ohimennen kotiin päin tullessa Ikeassa. Menetin Ikea-neitsyyteni viime keväänä ja sen jälkeen olenkin käynyt siellä useasti. Olisi ehkä pitänyt olla menemättä.
Yksi tärkeimpiä muuttoon liittyviä asioita on vielä tekemättä eli osoitteenmuutoskorttien kirjoittaminen kavereille ja sukulaisille. Noin 50 korttia on tällä hetkellä kirjoitettavana, huh. Pahempaa kuin joulukorttien kirjoittaminen (niitä on vähemmän).
Ensin kuitenkin pyykit narulle. Kotiin tullessa olin ahkera ja laitoin molemmat pesukoneet päälle. Astianpesukone == <3. Elämänlaatu ++.
Äh, mutta tästä tulikin mieleen viisi tärkeintä asiaa, jotka kohottivat elämänlaatuamme muuton myötä.
Ehkä olen pakoillut nyt kotitöitä tarpeeksi ja voin mennä tekemään ne. Miirakin tuli jo kotiin töistä, joten pitäisi olla sosiaalinenkin.
Toissapäivänä Minna piti etäpäivän ja ruoski minua kotitöihin. Hommat tulivat tehdyiksi ja nyt on taas vähän siistimpää. Eilen ja tänään, kun Minna on ollut poissa, olen selvitellyt omia papereitani ja romppeitani, että saadaan pikku hiljaa työhuoneeseenkin jotain järjestystä. Olen myös nukkunut pitkään, hengaillut Facebookissa, lueskellut (ruudulta ja paperista) ja laiskotellut.
Viime päivinä olen katsellut leffoja Miran kanssa ja lukenut enemmän kuin pitkään aikaan (se kai alkoi siitä, kun muuttoviikonloppuna Piski toi mukanaan nettitutulta ostamani kirjat). Lukemisen takia kotityöt tuntuvat tietysti entistä vastenmielisemmiltä.
Nyt on Mira taas täällä ja pian Börjekin. Pannu on täynnä kuumaa teetä; taidan poistua takavasemmalle ryystämään sitä.
Kivaa tänään: vapaapäivä, enimmäkseen siisti asunto, auringonpaiste
Ärsyttävää tänään: lehtipuhaltimen kanssa mesoava tyyppi pihalla, huominen työpäivä (aikainen herätys) ja ihmiset, jotka panevat välilyönnin ennen välimerkkejä näin , tai näin !
Nyt kun oikean elämän muutto on suht kondiksessa (vaikka edelleen puuttuu sohva ja kaikkea muuta), blogikin on muuttanut. Olemme harkinneet oman domainin hankkimista pitkään ja hartaasti. Jo joskus alkuvuonna pallottelimme domainnimiä ja ainoa niistä hyvältä ja oikealta kuulostanut oli tsirp.net. Jätimme asian hautumaan ja nyt viimeinkin tilasin sen. Blogin uusi osoite on siis http://blog.tsirp.net. Jossain vaiheessa varmaan siirrymme wordpressin käyttäjiksi, mutta sitä odotellessa jatkamme vanhaan malliin. Toivottavasti hieman useammin päivittäen kuin viimeisen vuoden aikana...
Kippis virtuaalitupareista.
Stephen King: Lisey's Story
King ja kirjailijan jäämistö. Karmaisevinta antia ne ei-yliluonnolliset osat, ja kokonaisuus sai taas aivot käymään "ylikierroksilla". Tosi hyvä!
Terry Pratchett: Wintersmith
Kolmas Tiffany Aching -juttu. Taas hyvä, muttei niin hyvä kuin edelliset.
Neil Gaiman: Fragile Things
Novelleja, mininovelleja ja runoja. Outoja, hassuja, mielenkiintoisia ja takuulla uudelleen luettavia.
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo
Pakinakokoelma hämäläisestä elämänasenteesta. Suurin osa (ellei kaikki?) näistä on julkaistu Hesarin Kuukausiliitteissä joskus. Ensimmäisellä lukukerralla nauratti, toisella osa näistä ei enää edes hymyilyttänyt.
Provokaatio on turkulaisen avioparin veppiploki elämästä sateenkaarilinssien läpi.
Vieraskirja
Sposti
Minna: minna @ tsirp.net
Miira: miira @ tsirp.net
Lisää Provo Blogilistan suosikkeihisi
Bannerit linkitystä varten
Sivut teki Minna.
