Töitä, töitä.. ja vapaa viikonloppu. Ah! Ihanaa olla vapaalla kokonaiset kolme päivää ja jopa perjantaina nukkua pitkään... paitsi että enhän minä saanut nukkua pitkään – en perjantaina enkä lauantainakaan, kun selkä oli päättänyt toisin.
Tänään nukuin sentään puoli yhteentoista, ennen kuin selkä ilmoitti että nyt ylös.
Eilen juhlittiin Heidin ja Matin häitä Turun linnassa teemalla Jahtimestarin pidot. Juhlavieraat olivat suurimmaksi osaksi pukeutuneet teeman mukaisesti renessanssityyliin, ohjelmassa oli soittoa, laulua, näytelmäpätkiä ja muuta mukavaa, ja ruoka oli ruhtinaallinen kokemus! Pidoissa ei tylsää hetkeä ollut.. ja kun minun "kriivarin" tehtäväni keskittyi lähinnä alkupuoleen, oli nakki tosi helppo. Minnalla oli vähän enemmän hommaa, hän kun oli "ajuri" ja siis kuskasi hääparia ristiin rastiin Turkua pitkin päivää.
Tänään onkin sitten löysäilty urakalla, lukuunottamatta hamstereiden terraarioiden siivousta. Minna on enimmäkseen istunut sohvalla puikot kilisten ja minä nojatuolissa kortteja väsäten tai kirjan kimpussa.
Tein vaihteeksi nettitestin aiheesta Kylmä rinki. Linkki löytyi Vähätelmästä. Tulos oli hiukan yllättävä, mutta kelpaa.
Pitäisi tehdä
Haluaisin tehdä
Bloody hell jyllää ja siksi vapaapäivät ovat menneet jotenkin hukkaan. Eilen ja sunnuntaina tuli univelkaa, jonka kuittasin vihdoin tänään pois.. mutta nyt pitäisi onnistua nukkumaan tarpeeksi siitäkin huolimatta, että huomenaamulla pitää taas nousta neljältä. Stressipisteitä ainakin 5.
Viikonloppu Helsingissä oli lyhyt (lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan) mutta mukava. Tavattiin Hannu vaimoineen – Minna ensimmäistä kertaa – ja saatiin huippuhyvää ruokaa. Sunnuntaina päästiin vielä saunaankin.
Eilen pyykkäystä, kokkausta (kinkkukiusausta) ja kokous, jonka jälkeen en mennyt yhdelle vaan otin sen yhden kotona. Tänä iltana voisin ottaa toisen.
Ensimmäisessä kuvassa pari paria sukkia (Miralle ja Miiralle) ja Miran ponchon alku. Jälkimmäisessä kuvassa poncho on valmiina Miran päällä. Mielestäni siitä olisi voinut tehdä pidemmän ja alkuperäisen ohjeen hapsutkin liittää mukaan, mutta Miran mielestä poncho oli hyvä tuollaisena. En minä siihen sitten uskaltanut vastaan sanoa.
Aika valuu vääjäämättömästi kohti vuoden loppua. Enää 10 viikkoa jäljellä töitä ja sen jälkeen paluu (ihanasti) opiskeluihin. Kevään aikana pitäisi valmistua, tämä työssäolo hieman viivästytti sitä.
Tänä vuonna minulla olisi kova hinku päästä joulukonserttiin. Miiran vuorot ovat kovasti sitä vastaan (lauantaina 16.12. Miiralla on pahin mahdollinen vaihtoehto eli iltavuoro). Toivottavasti kuitenkin joulukonsertti onnistuisi, koska olemme joulun kuitenkin Turussa. Helsingissä olisi siis hyvä piipahtaa muuten ennen joulua tonttuilemassa. Selasin juuri arkistoja ja kauhukseni huomasin, että olemme viimeksi olleet joulukonsertissa vuonna 2003. Tänä vuonna on siis korkea aika päästä Johanneksen kirkkoon.
Joululahjoja olemme Miiran kanssa jo juonineet, vähän jo ostaneetkin. Vein tänään ensimmäiset joululahjat fiikuksen alle vanhempieni luokse. 9 viikon päästä nuo lahjat on jo avattu.
Taas yksi viikko viuhahti. Saimme uudet vuorolistat, joten nyt on tiedossa seuraavaksi neljäksi viikoksi aikataulut. Sen jälkeen ei ehdikään tulla kuin kaksi minua koskevaa vuorolistaa. Huh, aika lopussa on aikani puhelintyössä. Tuntuu hyvältä. Kirjoittamisintonikin on palailemassa, kun tulevaisuus on selvempi ja putken päässä näkyy jonkinlainen valo.
Tämän työsuhteen aikana olen oppinut paljon. Myös sen, että mieluiten teen vaihtelevaa työtä. Asiakaspalvelussa ei ole mitään vikaa, mutta olisi kiva, jos saisi tehdä jotain muutakin kuin vain ottaa puheluita. Erilaisten ongelmatilanteiden selvittely kuuluu toimenkuvaan, mutta vain jos asiakas on linjoilla tai siinä ei mene liian kauan. Rakastan asioiden selvittelyä loppuun asti. Sitä paitsi ainakin tässä työssä on välillä huomannut, ettei välttämättä voi luottaa siihen, jos joku sanoo hoitavansa asian. Koppia ei välttämättä otetakaan.
Kutilointirintamalla olen taas tehnyt yhdet sukat, tällä kertaa anopille. Nyt on vuorossa Tango Fanista kaulaliinoja. Tällä kaudella värivalikoima on todella ihana ja onneksi sainkin heti tilauksena kolme eri väristä kaulaliinaa: ruskea, pinkki ja punainen. Olisi tehnyt mieli ostaa kaikkia värejä, mutta tykkään siitä, että tekemilläni neuleilla on myös kohteet. Ehtiihän noita vielä myöhemminkin ostaa. Äitikin haluaa nyt samanlaisen ponchon kuin Miralla. Liisalle taas lupasin pehmeän paketin pukinkonttiin.
Miira on jo pidemmän aikaa huudellut minua seurakseen olohuoneeseen. Ihan kuin hän tarvitsisi jotain muuta seuraa kuin kirjan. Ilmeisesti kuitenkin kutilointini samalla sohvalla on jotenkin rentouttavaa. Syynä voi toki olla myös (sopivaksi jäähtynyt) teeni, jonka Miira jo aikoja sitten olohuoneeseen toimitti.
Provokaatio on turkulaisen avioparin veppiploki elämästä sateenkaarilinssien läpi.
Vieraskirja
Sposti
Minna: minna @ tsirp.net
Miira: miira @ tsirp.net
Lisää Provo Blogilistan suosikkeihisi
Bannerit linkitystä varten
Sivut teki Minna.
