"Laitoin pesukoneen hetki sitten päälle." No en näköjään laittanut, minkä totesin käytyäni katsomassa, miksi kone on niin hiljaa. Kaikki muut tehty, paitsi ohjelma valittu ja starttia painettu. Hyvä minä.
Haenpa lisää teetä... Tai enpä haekaan – teen keittämisestä on aikaa eikä pannukaan ollut pannumyssyn alla. Kylmä tee kauhistaa.
Miks mä seison tässä, mitä tulin hakemaan? Aijoo, vilkaistaanpa blogeja. Ja postit. Hmm.. pitiköhän mun tehdä täällä jotain vai tulinko vaan blogien takia?
Joo, ton piirustuksen vois viimeistellä. Mut ensin pitää laittaa ruokaa. Ja syödessä vois lukea vähän uutta Hobbia. Voihelevetinkuustoista, joko se on puol seitsemän?!
Saispa nukkua. Ai mutta saanhan mä, vaikka heti. Huomenna taas herätys aamuneljältä.
Vietän "vapaapäivää" ennen huomista yövuoroa (joka tietysti alkaa tänä iltana). Työlista on pitkä kuin nälkävuosi, lähinnä siksi, että tiskejä on ainakin kolme kaapillista. Pyykkiä on pesty koneellinen, toinen pyörii.. ja lisää pyykättävää on eteinen puolillaan.
Aloitin nukkumalla puoli yhteen. Hyvä veto yövuoron kannalta, muuten huonompi juttu. Hitaan käynnistyksen takia en edes syönyt mitään ennen kuin Minna oli jo päässyt töistä. Kävimme sitten yhdessä paikallisessa pizza/kebab-ravintolassa syömässä ja samalla tuli kauppareissukin hoidetuksi.
Kohta taas nukkumaan, että varmasti olisin pirteä yöllä.
Viikonloppu vietettiin Heinolassa. Samaan aikaan sattui ohjelmaan Xenature V ja Miran loppumuutto. Minna viettikin suurimman osan ajasta Miran asunnolla, paikkoja järjestellen, huonekaluja kooten ja muutenkin Miraa autellen. Ehdin siellä minäkin jotain touhuta.
Illat oli kuitenkin varattu xeniittien seuralle, saunomiselle ja grillailulle – ja mukavaa oli.
Ensi viikonloppuna Mira tulee käymään Turkuun ja meillä on taas sitä hiukan tavallisesta poikkeavaa viikonloppuohjelmaa: tavataan kavereita (ei siis vain käkitä kotona). Mutta ensin pitää tehdä nämä yövuorot.
Ja tiskata.
Jostain kuului hiljaista puhetta. Ihan selvästi. Olin tästä aivan varma, ja ajattelin vielä, että jos se tulee naapurista, niin ei se voikaan oikeasti olla kovin hiljaista. Mutta kun ei se riitelyltäkään kuulostanut.
Mietin edelleen, en viitsinyt nousta tästä tuolista. Tai sitten Minna puhuu unissaan. Mutta ei se noin pitkiä pätkiä voi... Aijoo, jos se on hereillä ja on laittanut TV:n päälle... Lopulta menin katsomaan makuuhuoneeseen. Pimeää oli, TV pois päältä ja Minna kuorsaa – katkonaisesti! Siksi luulin ääntä puheeksi.
Jooh, paras mennä nukkumaan itsekin.
Kävimme tänään Lainahöyhenissä ja saimme varattua minulle puvun Heidin ja Matin häihin. Voisi sanoa, että olen taas tyypilliseen tapaani aika munkki, mutta minkä sille voin, että sellaisessa asusteessa on kiva olla. Miirakin löysi kaikkea kivaa, mutta ehkä vähän liikaakin, koska ei vielä osannut päättää, minkä kokonaisuuden valitsee.
Olen taas aivan sippi, vaikka eilen menimme jo kymmenen maissa nukkumaan. Unta sain vasta tuntia myöhemmin, mutta nyt voisi hyvin mennä koisaamaan. Saisin nukkua 12 tuntia ennen kuin pitää taas mennä töihin. Olen oppinut todella arvostamaan opiskeluajan vapautta puoli vuotta vuorotöitä paiskittuani.
Viikonloppuna lähden Heinolaan. Meillä on Miran kanssa suunnitteilla perjantaille shoppailua ja mässäilyä Lahdessa. Ihmisten muutot eri puolille Suomea on saanut aikaan minussa taas aivan mielettömän kaipuun muutokseen. Tarttis vaan piru vie tehrä jotain sen eteen.
Kaikki kuumeen oireet (paitsi paleleminen), kipeä kurkku, tukkoinen ja vuotava nenä. Energia nollassa, kävely bussipysäkille ja takaisin tuntui Cooperin testiltä. Silmiin sattuu, ei pitäisi edes istua koneen ääressä.
Menen laittamaan pannullisen teetä. Minna tulee kohta kotiin ja teen luulisi maistuvan hänellekin. Ruokaa on, nenäliinoja on, särkylääkkeitä on, Blistexiä on. Oikeastaan kaikki on siis hyvin.
Pari päivää sairaslomaa; kolmen yövuoron sijaan teenkin vain yhden.
Viikkovitonen alkajaisiksi.
Olo on karmea. Juon teetä, ettei kurkku taas kuivuisi ja tulisi kipeämmäksi. Nyt kun ehtisi tehdä kaikenlaista, en jaksakaan (epistä, mäenala). Kohta takaisin sänkyyn nenäliinapaketin kanssa.
Joku ei nyt halua, että blogaan tänne kesän kirjalistani. Kopioin listan omalta koneeltani tikulle, panin koneen kiinni ja siirryin läppärin ääreen. Kone ilmoitti, ettei netti toimi (oma koneeni kyllä oli netissä ihan kiltisti) – se ei saa IP:tä. Nyt, uudelleenkäynnistyksen jälkeen, taidetaan taas olla linjoilla, mutta läppäri ei pitänyt kirjalistastani ja poisti sen tikulta ennen kuin ehdin tajuta, mitä se oli tekemässä!
Fine. Postaan sitten kirjalistan tälle paikalle huomenna; nyt on mentävä nukkumaan, sillä edessä on aamuvuoro.
Perjantaina, 1.9.: No nyt. Kesän kirjalista, olkaa hyvät!
Kesäkuun kirjoja
Leena Lehtolainen: Rivo satakieli
Terry Pratchett: Carpe Jugulum
Teki taas mieli Pratchettia...
Salla Simukka: Viimeiset
Simukan viimeisin (?) nuortenkirja kolmesta kaveruksesta, jotka haluavat neitsyydestään eroon.
Heli Kruger: Olen koskettanut taivasta
Ihan sympaattinen juttu, mutta vähän... miten sen nyt sanoisi? Pliisu. Meni kuta kuinkin yhdellä hotkaisulla eikä jättänyt jälkeensä juuri mitään.
Heinäkuun kirjoja
Stephen King: Salem's Lot
Jostain syystä tämä "pitää" lukea aina Carpe Jugulumin kanssa rinnakkain.
Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili
Lainattiin Vaulalta läjä Valtosen hömppäkirjoja, ja nämähän olivatkin hauskoja! Vahvoja naisia pääosissa aina tästä 20-luvulla kirjoitetusta päiväkirjaromaanista lähtien. Yllättävän nykyaikaista tekstiä.
Hilja Valtonen: Neiti Talonmies
Lisää itsenäisiä ja itsepäisiä tyttöjä...
Hilja Valtonen: Ville viekastelee taas
Sotilasfarssi tai siis lottajuttu Valtosen tapaan. Villekin on tyttö, kuinkas muuten.
Hilja Valtonen: Rakas Vihtori
Tämä taisi olla nipun vähiten kiinnostava kirja. Yllättäen.
Jonas Gardell: Kummajainen astuu kehiin
Löytyi kioskin divarikorista neljällä eurolla matkalla Savonlinnaan. Taisin lukea tämän loppuun jo ennen kuin päästiin perille.
J.R.R.Tolkien: Taru Sormusten herrasta
Jep, taas piti lukea koko trilogia...
Elokuun kirjoja
Robin Hobb: Shaman's Crossing
Iih, uutta Hobbia! Soldier Son -trilogia on sitten seuraavana hankintalistalla.
Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Kaveri, joka on älykäs, tiedostava ja onneton, päättää ruveta tyhmäksi laumasieluksi (kokeiltuaan ensin kaikenlaista muuta helpottaakseen tuskaansa). Hauska samaan tapaan kuin Supernaiivi.
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden lait
Ensimmäinen Harjunpää-dekkarini. Yllätti; loppua kohti oli pakko jatkaa lukemista, vaikka olisi pitänyt keskeyttää erinäisten juttujen takia.
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja kiusaajat
Samassa niteessä edellisen kanssa. Ihan hyvä tämäkin, mutta muutamat kirjoitus- ym. virheet vähän häiritsivät keskittymistä.
Stephen King: Se
Uusintaluku ties kuinka monetta kertaa.
Provokaatio on turkulaisen avioparin veppiploki elämästä sateenkaarilinssien läpi.
Vieraskirja
Sposti
Minna: minna @ tsirp.net
Miira: miira @ tsirp.net
Lisää Provo Blogilistan suosikkeihisi
Bannerit linkitystä varten
Sivut teki Minna.
