Kutileita

Lankahurmos on vain jatkunut, enkä enää edes pysy kärryillä, mitä kaikkia ihanuuksia kätköistä löytyy. Lisäksi tänä syksynä olen alkanut varustautua ihan eri tahdilla kuin aiempina vuosina. Eri kokoisia sukkapuikkoja on ilmiintynyt varastoon huomaamatta ja ostinpa ensimmäiset bambunikin. Niitä en ole kyllä vielä testannut. Olen sentään parit jutut kutonutkin jo, etten vain pelkkää lankaa hamstraa.

Elokuun lopussa ja syyskuun alussa verryttelin kolmen Tango Fani -kaulaliinan kanssa (petrooli, pinkki ja viininpunainen). Kaksi on jo löytänyt kodin, mutta tuo petrooli on vailla omistajaa. Miralle tein synttärilahjaksi syyskuussa villikset viheriästä raitaseiskaveikasta (hämäävä tuo kuva, siinä on oikeasti kaksi sukkaa, vaikka näyttää vain yhdeltä).

Kirjavasta sinivihreästä Nallesta tein ensimmäiset junasukkani. Tuli hieman isot ja seuraavaa versiota olenkin modannut pienemmiksi. Lähipiirissä syntyy nyt lapsia kuin sieniä sateella, joten kaikki lapselliset varokaa.. näitä voi ilmestyä ;-) Seiskaveikan ihanasta jättiraidasta tuli villikset eräälle kommenttiloodassa vapaaehtoiseksi sukkien vastaanottajaksi ilmoittautuneelle.

Nyt työn alla on pienemmät junasukat Nallen beige-harmaa-valkoisesta 2,5 mm:n puikoilla. Niiden jälkeen vaihdan 3 mm:n bambut ensi kertaa käsiini ja teen samasta langasta Marikalle sukat. Kutominen on kyllä ihanan terapeuttista työn vastapainoksi (enää 9 viikkoa lomaan ja 9,5 viikkoa jouluun!!).

2 thoughts on “Kutileita

  1. haha, katoinkin aluks et onpas paksu sukka… oon vähän palikka nääs. hienoja olet kutinut! onko se sana?

  2. Ja se kuva oli vielä sun omista sukista ja silti menit lankaan!

    No mun maailmassa melkein mikä vaan voi olla sana, mutta ei toi kutinut kyllä ihan oo. Kutonut oli luultavasti se mitä hait.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *